Ihanaa, kun alkaa vihdoin olla opiskeluhommat edes jonkinmoisessa purkissa, ja on vihdoin aikaa tehdä ihan kunnolla sitä, mistä itse pitää! Ainakin silloin tällöin. En ole moneen vuoteen ehtinyt enkä edes jaksanut tehdä joululahjoja itse, nyt tuntuu, että haluan lahjoa ihmisiä joka välissä ihan vain sen tähden, että saan hyvän syyn tehdä kaikkea kivaa pientä! Tiedä sitten johtuuko piakkoin tapahtuvasta valmistumisesta, että päässä on enemmän tilaa hautoa ja muhia kaikkia kivoja asioita, vai olenko vain jotenkin "kypsempi". Epäilen. Eilen illalla ja tänään valmistui kuitenkin tällaiset heijastimet.
Inspis syntyi kun aloin miettiä, miten saisin kivoja nappejani järkevästi ja nätin näköisesti yhdistettyä näihin ihaniin huovutettuihin sydämiin. Nyt täytyy vain seuraavaksi mennä nappikaupoille hakemaan lisää kivoja eri värisiä pieniä nappeja. Ja sitten taas hakemaan joulutorilta sydämiä. Ja kohta sitä sitten ollaankin Marimekolla kangasostoksilla. Aloin nimittäin eilen leikitellä ajatuksella, että hankkisin jotain kivaa kangasta, mutta kun ei sitä ompelukonetta ole, niin taitaa olla paras jättää kangasostokset johonkin sopivampaan ajankohtaa.
En oikein ymmärrä, mistä tämä innostus ompeluun nyt oikein kumpuaa. En ole oikeastaan ikinä varsinaisesti pitänyt siitä, virkkaus ja neulominen ovat olleet enemmän minun mieleeni. Nyt kuitenkin melkein joka päivä on pakko päästä näpertämään näiden heijastinten kanssa. Hassua...