Punaista pitsiä

Nyt on hyvä mieli. Siitä tuli punainen. Ja kaunis. Ja pikkuisen se kiilteleekin. Mallin nimi on Lighter than Perfume (ohje löytyy Ravelrystä) ja huivista tuli juuri sellainen, kevyempi kuin parfyymi.

Jo syksyllä puikoille otettu projekti valmistui vihdoin ja viimein. Inspis oli pitkään hukassa mutta nyt kevään korvalla alkoi neulomisinto taas löytyä. Ohjeessa on neulottuja mallikertoja 11, minä neuloin niitä 17 koska halusin huiviin kunnolla pituutta. Siksi se neulominen kai kestikin...

Lanka on tumman vadelmanpunaista Dropsin Lacea (70% alpakkaa, 30% silkkiä). Puikot oli pyöröt kokoa 2,5 ja juuri oikean kokoiset. Pitsistä tuli erottuva mutta sileä neulos on kuitenkin umpinaista. Lankaa kului yhteensä 88 grammaa eli vajaat kaksi kerää. Ohjetta muokkasin sen verran että jätin nypyt pois ja lisäsin pariin kohtaan helmiä.

Pingotus oli taas haasteellista. Hommaa ei tietenkään helpottanut se, että siihen piti ryhtyä iltakymmenen jälkeen hämärässä olohuoneen lattialla. KnitPron vaahtomuovinen pingotusalusta on erinomainen mutta yhdeksän palaa on aivan liian vähän näin kookkaalle huiville. Kunhan raaskin niin ostan toisen alustan kaveriksi.

Leveyttä huivilla on pingotuksen jälkeen 43 senttiä ja pituutta 183 senttiä. Kun alusta loppui kesken piti toinen pää pingottaa mattoon. Pingotuksessa auttoi todella paljon aiemmin virkkaamani nyörit, jotka pujotin huivin reunoille ja käytin apuna pingotuksessa. Näin neulat eivät päässeet venyttämään reunaan reikiä ja reunasta tuli melko tasainen.

Shaali kesän juhliin

Reilu vuosi sitten ostin Lontoon reissulta kaksi kerää ihanaa Scrumptitious lace -lankaa (45% silkki, 55% merino). Noin kuukausi sitten otin toisen niistä työn alle ajatuksena neuloa huivi loppukesän juhlia varten. Ohjeeksi valikoitui Ravelrystäkin löytyvä Cold Mountain Stole. Ja lopputulos on ihana.

Halusin helposti pidettävän huivin, joka tarvittaessa lämmittäisikin jonkin verran viilenevässä illassa. Kolmiohuiveja on tullut neulottua paljon, mutta suorakaiteen muotoista huivia minulla ei vielä ollut. Neuloin huivista yhden päätymallikerran lyhyemmän kuin ohjeessa, jotta sain langan varmasti riittämään. Puikot olivat kokoa 3,0.

Malli oli erittäin helppo neuloa ja paljon toistuvat kuviot oppi nopeasti ulkoa. Sileän neuleen ja pitsin rytmi viehättää silmää, geometrinen kuvio on yhtäaikaa mielenkiintoisen näköinen ja selkeä. Enää tarvitsee löytää vain mekko, joka sopii tähän huiviin.

Metalouse II

Jes, vuoden eka valmis neule!

Kaveri, jolle tein ensimmäisen Metalousen, innostui huivista niin, että hän tilasi uuden samanlaisen äidilleen. Työtä käskettynä ryhdyin hommiin ja valmista tuli vihdoin tällä viikolla. Tällä kertaa käytin samoja sävyjä kuin alkuperäisessä huivissa höystettynä valkoisella.

Aloitin huivin kuten alkuperäisenkin harmailla sävyillä, kontrastivärinä käytin jälleen samaa Roosa nauha -vaaleanpunaista kuin ensimmäisessäkin huivissa. Kun vaaleanpunainen loppui kesken jatkoin harmaalla Roosa nauha -langalla.

Puikot olivat pyöröt ja kokoa 3,5. Niin, ja ohje on siis täältä.

Harmaita ja pinkkejä jämiä huivissa

Stephen West vieraili jokin aika sitten Tampereella. Tiedä sitten näinkö tämän huivin hänestä otetuissa kuvissa vai inspiroiduinko vain miehestä, mutta löysin Ravelrystä hänen suunnittelemansa Metalouse-huivin, johon keksin käyttää jämälankoja. Huivissa on kahta eri sävyistä Roosa nauha -lankaa (hyvin vaalea harmaa ja vaaleanpunainen), Louhittaren luolan puna-harmaasävyistä sukkalankaa (jota olen käyttänyt jo mm. säärystimissä), Hjertegarnin harmaasävyistä Kunstgarnia (jäi Nymphalideasta) ja harmaasävyistä Regiaa (Kuun unesta). Puikot olivat kokoa 3,5.

Projekti oli hauska ja mukavan vaivaton neulottava. Kuvallinen ohje olisi ollut kiva olla olemassa, mutta onnistui se näköjään ihan kirjallisestakin ohjeesta. Ja lopputuloksesta tykkään! Ei ole yhtään mahdoton ajatus, että toteutan uuden huivin samalla ohjeella vielä joskus myöhemmin. Ainut ongelma huivin valmistuttua oli pingotusalustan koko ja juuri tämä projekti saikin minut haaveilemaan toisesta pingotusalustasta. Kun olisi kaksi samanlaista voisi niistä yhdistää yhden valtavan juuri tällaisia projekteja varten. Huivin korkeus keskikohdasta mitattuna on pingotuksen jälkeen 62 cm ja leveys siiven kärjestä toiseen n. 165 cm.

Huivi menee lahjaksi. Paitsi jos värit eivät ole saajalle mieleen niin huivi jää omaan käyttöön. Ei haittaisi yhtään.

Helmillä koristeltu konttineulehuivi

Vihdoinkin se on valmis! Projektin valmistuminen kesti kauan, vaikka neulomisessa ei ihan hirveän kauaa mennytkään. Kuvista saan taas kiittää luottokuvaajaani Sirpaa.

Malli on Alex Lawsonin julkaisema Wedding Entrelac Shrug. En ole aiemmin konttineuletta kokeillut ja ohjeen ymmärtäminen vaatikin jonkin verran aikaa ja mallitilkun. Lankana on Tallinan tuliaisena hankittu Rico Designin Essentials Cashlana (80% uusi villa, 20% kasmirvilla), joka on aivan mahdottoman pehmoista! Lankaa kului yhteensä yhdeksän ja puoli kerää. Puikot olivat kokoa 3,0.

Sain huivin ensimmäisen kerran valmiiksi jo keväällä, mutta se osoittautui liian lyhyeksi. Heinäkuun puolivälissä sain viimein toimeksi purkaa huivin toisen kärjen ja tehdä pari kerrosta lisää. Lopuksi lisäsin helmet jälkikäteen ompelemalla ne yksitellen. Niitä kului melkein koko purkillinen eli yli 30. Etumukseen kiinnitin silkkinauhat, joilla huivin saa solmittua.

Nymphalidea, versio 2

En ollut ensimmäisen Nymphalidea-huivini väreihin täysin tyytyväinen ja päätin kokeilla yhdistellä huiviin hieman rauhallisempia värejä. Kumpikin lanka on Hjertegarnin Kunstgarnia ja puikot edelleen kokoa 3,5.

Huivi on todella hyvän mallinen pieneksi hartiahuiviksi. Pingottaessa en vain vielä ole saanut pingotettya päättelyreunaa mielestäni nätisti. Huivista on helppo pingottaa kaunis kaari, mutta kun pitäisi pingottaa päättelyreuna, jää siihen väkisinkin ruma nyppylä. Alla olevassa kuvassa nyppylä on kääntyneenä seinää kohti ja uskon huivin käytössäkin asettuvan suunnilleen noin, joten kaipa tästä ihan kelpo huivi tuli.

Jos vielä kolmannen huivin tekisin niin ehkä yrittäisin tehdä sen kokonaan pelkästään yhdellä langalla. Tai sitten yhdistäisin toisiinsa kaksi lankaa, joista toisessa värit vaihtuvat ja toisessa väri on lähellä jotain toisessa langassa esiintyvää väriä. Tai sitten pitäisi tehdä Norosta, jos haluaisi saada yhtä näyttävän lopputuloksen kuin ohjeen kuvituksena oleva huivi.

Nymphalidea, ensimmäinen versio

Tällä huivilla oli takkuinen alku. Aloin sitä ensin liian pienillä puikoilla ja pääsin noin puoleen väliin asti ennen kuin päätin, että purkuun menee. Kun sain tekeleen purettua vaihdoin yksivärisen keltaisen langan kirjavan keltaiseen. Enkä ole vieläkään ihan varma, tykkäänkö täysin vai en. En tätä itselleni ollut alun alkujaankaan tekemässä, mutta en ole edes varma, tykkäisikö saaja. Taitaa jäädä epämääräiseen lahjapinoon... Malli löytyy ilmaiseksi Ravelrystä.

Huivin muoto tulee kuvassa aika huonosti esille, kyseessä on siis melko matala kolmiohuivi. Ohje oli mukavan simppeli seurata ja helppo soveltaa erilaisille langoille. Muokkasin mallia sen verran, että kun leveyttä alkoi olla likemmäs sata silmukkaa kumosin oranssin osion lisäykset ylimääräisillä kavennuksilla. Harmaasävyinen lanka on Hjertegarnin Kunstgarnia ja keltainen Louhittaren luolan Väinämöistä. Puikot olivat lopulta pyöröt kokoa 3,5.

Joululahjapostaus 2013

Rauhallista joulun aikaa kaikille blogini lukijoille! On tullut aika tämän vuoden suuren joululahjapostauksen!

Osa lahjoista jäi jälleen kuvaamatta tai kuvat ovat vuodenajan haastavista kuvausolosuhteista johtuen julkaisukelvottomia. Onneksi sain suurimmasta osasta lahjoista ihan kivat kuvat aikaiseksi.

Ensimmäisenä esittelen tilauksesta tehdyt lasten säärystimet, lanka on kasvivärjättyä villalankaa. Sain langat kaverilta joten valitettavasti en osaa sanoa, mitä kasveja värjäykseen on käytetty, mutta mustikkaa veikkaisin noihin violetteihin värin alkuaineeksi. Tästä langasta tein jo aiemmin syksyllä twisted-sukat.

Mokkasiinisukat tein alpakkalangasta. Itse pidän varrettomista sukista, varsinkin unisukkina ne ovat verrattomat.

Raitasukat on neulottu alpakka-silkkisekoitelangasta nelosen puikoilla. Ei ehkä kaikista kestävin lankavalinta sukkiin, mutta jouluna saa olla luksusta!

Ranteenlämmittimet on myöskin alpakkalangasta, mallikuvio on tuttu jo Salander-säärystimistä. Tuo omien labeleiden kiinnitys on muuten jäänyt vähän retuperälle viime aikoina, osaan lahjoista sain sen ommeltua, osan kohdalla ei tullut edes mieleen...

Athos-sukat neuloin Hjertegarnin Sock 4 -langasta, sitä kun sattui mukavasti valmiina kotoa löytymään. Ja täytyy sanoa, että tähän lankaan olen kyllä täysin haltioissani (tein tästä siis aiemmin jo yhden Maluka-huivin). Sukat ovat kokoa 45, puikot olivat kokoa 2, joten muutama silmukka ja kerros tuli näihin sukkiin tehtyä! Siksi olenkin yllättynyt, että projektista jäi tosi hyvä mieli (jos ei huomioida sitä että oikean peukalon pää tulehtui, kun tökin neuloessani puikkoa koko ajan peukun kynnen alle), pitäisi varmaan jatkossa tehdä enemmän sukkia ohuesta langasta.

Sirppi-huivi Dropsin alpakasta (100%), puikot olivat kokoa neljä. Ihastuin Sirpin malliin jo aikoja sitten, nyt vihdoin sain hyvän syyn ottaa sen puikoille. Huivista on kahta eri versiota, itse tein kaikkien pitsiosioiden väliin umpinaiset osiot, jotta huiviin saa edes hieman lämpöä. Ennen pingotusta huivi näytti aivan kaamealta enkä ollut värivalinnoista lainkaan varma, mutta pingotus pelasti (taas) tilanteen ja neulojan mielenrauhan. Värit ovat osin samoja kuin missoni-huivissa, jonka tein itselleni helmikuussa.

Tämä bloggaaja hiljentyy nyt joulun ja uuden vuoden viettoon ja palailee alkuvuodesta takaisin eetteriin uusien kuvioiden ja neulomusten kanssa. Vielä kerran,

Rauhallista joulua ja lankarikasta uutta vuotta 2014!

Josefiina-muunnos pitsireunalla

Modasta 4/2011 löytyy hauska muunnos Josefiina-huivista. Lankana käytin Lana gloves -kämmekkäistä ylijäänyttä Aade Longin 100% villalankaa, puikot olivat kokoa 2,5.

Ensin tehtiin huivi itsessään, lopuksi huivin lyhyistä reunoista nostettiin silmukoita reunusta varten. Silmukat pääteltiin virkkaamalla.

Aade Longin langat ovat kauniita ja värit pääsevät oikeuksiinsa isoissa neuleissa, mutta tässäkin haisee prässäyksen ja pingotuksen jälkeen lammas aika voimakkaasti. Lanka olisi ilmeisesti pitänyt pestä etukäteen...

Ai niin. Vyyhteestä on vielä kämmekkäiden ja huivin jälkeen jäljellä 59 grammaa.

Kuun uni

Napit puuttuu -blogista bongasin ihanan uuden huivimallin, Kuun uni nimeltään. Olin muutenkin etsinyt itselleni mukavan nopeaa ja ketterää neulomusta, joka sopisi harteilleni ystävän hääjuhlaan. Monta kaunista mallia olin jo löytänyt aiemminkin mutta sopiva lanka ei ottanut löytyäkseen. Huivin oli oltava tummasävyinen sopiakseen muuhun asuun, mutta täysin mustaa huivia en tulisi koskaan myöhemmin käyttämään. Olin siis hieman hukassa. Kun löysin työpaikan kulmilta Nokialta lankakaupan, josta löytyi Coatsin Regia Hand-dye Effectiä harmaasävyisenä, kaupat tuli ja huivi pääsi saman tien puikoille. Ja se on ihana!

Muodoltaan huivi on puoliympyrä, minulla tiheydestäni johtuen lopputulos on ennemmin 2/3 ympyrää. ^.^ Värit vaihtuvat langassa mukavan pehmeästi eikä lopputulos ole yhtään rauhaton.

Puikot olivat kokoa 3,5 ja kaapeli 120 senttinen. Langassa on 70% villaa, 25% polyamidia ja 5% akryyliä, joten se kiiltelee kauniisti ja sopii siten myös juhlakäyttöön. Lankaa kului hieman toista kerää, korkeutta huiville tuli noin 56 cm siipivälin ollessa vajaat kaksi metriä.

Lanka itsessään oli mukava neuloa eikä siinä juuri ollut solmuja, minkä lisäksi se on hyvin riittoisaa. Suosittelen!

Pogona-hartiahuivi

Ostin tuossa jo jokin aika sitten Ravelrystä West Knits Book 1 -ohjekokoelman. Kirjasessa on lähinnä erilaisia huiveja, ja sain nyt vihdoin ensimmäisen valmiiksi. Ohje oli ihastuttavan simppeli Pogona. Kun aloituskerrokset oli saanut tehdyksi sai vain pistää aivot narikkaan ja neuloa, mikä oli hirveän vapauttavaa! Nyt alkaa olla aivokapasiteetti taas sellaisessa jamassa, että seuraava huivi voisi olla hieman haasteellisempikin.

Puikot olivat pyöröt kokoa 3 ja lanka Virosta hankittua Aade Longin 100% villaa. Malliin pääsi nopeasti kiinni ja neule valmistui suhteellisen vauhdikkaasti. Ajattelin ensin pitäväni huivia kaulahuivina, mutta valmiina totesin, että se on aivan väärän mallinen kaulaan kiedottavaksi. Harteilla se tosin toimii loistavasti ja hartiahuivina se onkin ollut kovassa käytössä.

Nyt työn alla on tilaussukat. Jotenkin ei jaksaisi yhtään innostaa sukat, niitä tuli neulottua itselle jo jokuset ja ihan lähiaikoina, mutta nämä jahka saa tahkottua niin sitten pääsee taas huivien pariin.

Villahuivin ja -sukin kohti Suomen kesää! (ou jee...)