Lapsellisia amigurumeja

Kesä vei bloggaajan mennessään. Puikot ja koukut eivät toki ole lomailleet, mutta valmiista tuotoksista on ollut jokseenkin hankala saada julkaisukelpoisia kuvia. Juhannuksen jälkeen valmistui yksi (todella kaunis) kesätoppi, jonka viimeistelin suoraan tilaajan päälle. Kun viimeistely oli hoidettu niin kello olikin jo niin paljon, ettei järkevistä kuvista ollut toivoakaan. Sitten toppi lähtikin ulkomaan reissulle ja nyt odotellaan sopivan kuvaustilaisuuden ilmaantumista. Ehkä ensi viikolla.

Eilen osallistuin ihanan pikkupojan 2-vuotissynttäreille. Lahjan viimeistely viivästyi erinäisten kriisien takia: ensin oli kuonokriisi, sitten silmäkriisi ja lopulta korvakriisi. Silmiä kiinntin bussissa ja korvat tein ja kiinnitin sohvalla juhlakalun edessä. Lahjasta piti tulla sininen tiikeri hieman tähän tyyliin, mutta lopputuloksena olikin pitkän raidallisen hännän omaava nalle. Nenä on turvanenä, turvasilmiä minulla ei ollut, joten silmät on ihan vaan virkatut kiekot. Lankana jemmasta löytyneet sininen puuvilla- ja valkoinen viskoosilanka. Lievästä outoudestaan huolimatta tollukka tuntui olevan saajalleen mieleen, sillä äidin mukaan se pääsi heti yöllä kainaloon.

Nalle-tiikerin vieressä on jo aiemmin pojalle tekemäni apina, jonka lankana erinäiset seiskaveikan jämät. Apinan helmet kuvausrekvisiittaa. ^.^

Amigurumeja!

Ostin kesällä Annie Obaachanin kirjan Virkkaa amigurumi. Jäin koukkuun pieniin ja ennen kaikkea nopeasti valmistuviin eläinhahmoihin, joita on tähän mennessä syntynyt jo kolme. Anoppikokelaalleni aiemmin keväällä virkkaamani retropannulaput toimivat hyvänä harjoitteluna amigurumeja varten, jotka koostuvat lähinnä erikokoisista virkatuista palloista ja pötkylöistä. Ihania lasisilmiä ja kuonoja löytyi onneksi ihan Sinooperista, lisäksi olen saanut erilaisia nappeja ja vanua kinuamalla niitä ystäviltäni.

Tämän apinan ihana sydännenu on juurikin ystävältä kinuttu lahjoitus. Silmät ovat ihan tavallisia nappeja, jotka satuin löytämään Merlettosta. Hauisten koosta huomaa, että tämä on vasta harjoitusamigurumi, mutta toisaalta pieni toispuoleisuus tekee hahmosta vain sympaattisemman. Obaachanin ohjeen mukaisesti apinalle olisi pitänyt  tehdä vielä kankaasta eriväriset vatsa ja kasvot, mutta halusin hahmon nopeasti valmiiksi ja kiinnitin nenän ja silmät suoraan päähän. Ja siinä se oli, kummitusapina!

Elegantti elefantti on lahja ystävälle, joka on lähdössä Pariisiin vaihtoon. Sen takia asusteiden on oltava kohdallaan - päässään elefantilla on tyylikäs baskeri ja kaulassaan siihen sopiva kaulaliina. Dalmatialainen on puolestaan valmistujaislahja. Oikeanlaiset silmät tekevät otuksesta äärimmäisen hellyttävän!