Neulottu tuttinauha, ohje

Tällaiseenkin pikkuprojektiin sitä näköjään tuli haksahdettua. Lankana on pikkuihmisen peitosta ylijäänyt puuvillainen Dropsin Safran värissä 11, puikot olivat kokoa 2,5.

Inspiraation tähän nauhaan sain kuinkas muuten Ravelrystä. Alkuinnostuksessani en edes huomannut, että ohje olisi ollut saatavilla muullakin kuin norjan kielellä, joten sävelsin mallin itse. Alkuperäinen on ilmeisesti tehty valepalmikoilla, itse siirsin aina kerralla kaksi silmukkaa ja käytin apuna palmikkopuikkoa. Päädyin puuvillalankaan, sillä se on helppo pestä. Lopputuloksesta tuli myös mukavan joustava. Alla muistiinpanot, joiden mukaan tein tämän kyseisen nauhan. Tuttipidikkeitä ja klipsejä saa ostettua netistä aika monesta paikkaa, itse hain tarvikkeet tamperelaisesta Merletosta.

Luo neljällä jaollinen määrä silmukoita klipsin ympärille. Itse tein tämän virkkuukoukun avulla ja loin kiinnittimen ympärille 12 silmukkaa virkaten kiinteitä silmukoita. Silmukat jätin luomisen jälkeen koukun varteen odottamaan siirtoa puikoille. Jos kaikki silmukat ei mahdu kerralla koukun varteen, kuten minulla kävi, siirrä silmukat välillä koukulta puikolle.

Silmukoiden luomisen jälkeen neulotaan ensimmäisenä nurja puoli:
1. krs: neulo kaikki silmukat nurin
2. krs: neulo 2, *siirrä 2s apupuikolle työn taakse, neulo 2s, neulo apupuikon silmukat oikein*, toista * tarvittava määrä, lopeta kerros neulomalla 2s
3. krs: neulo kaikki silmukat nurin
4. krs: *siirrä 2s apupuikolle työn eteen, neulo 2 s, neulo apupuikon silmukat oikein*, toista * koko kerroksen ajan.
Jatka toistamalla näitä neljää kerrosta, kunnes olet saavuttanut haluamasi pituuden.
Kun pituutta oli mielestäni riittävästi otin taas avuksi virkkuukoukun ja päättelin virkkaamalla kiinteitä silmukoita tuttirenkaan ympärille. Eli sujauta virkkuukoukku puikolla olevan silmukan läpi, vedä lanka silmukan läpi ja virkkaa kiinteä silmukka niin, että rengas jää silmukan sisälle.

Muuten, tuttinauhoja tehtäessä on huomioitava erilaisia turvallisuuskriteerejä, joista tärkeimpänä nauhan pituus: liian pitkä nauha voi aiheuttaa lapselle tukehtumisriskin, jos se pääsee kiertymään kaulan ympärille. Myös käytettyihin materiaaleihin kannattaa kiinnittää huomiota. Lisätietoja löytyy ainakin Tukesin sivuilta löytyvän artikkelin lopusta.

Tuunattu vauvan peitto

Kovin on nyt peittolinjalla menty pitkään, joten miksi kääntää kurssia? Sain käsiini vanhan vauvanpeiton, jonka käsittääkseni oma mummuni aikoinaan teki minua varten.

Peiton toinen puoli on villaa ja ilmeisesti kudottu ja toisella puolella oli käsin ommeltu vaaleanpunainen ruusukangas, joka ei oikein omaa silmää miellyttänyt. Villankin väri oli jokseenkin haastava: vaaleanpunertavan ruskea eikä sinällään mitenkään erityisen kaunis. Peiton pintakuvio on kuitenkin mielenkiintoinen ja se on pysynyt muutamaa venynyttä lenkkiä lukuun ottamatta todella hyvänä kaikki nämä vuodet. Ajattelin, että raikkaanvärinen puuvillakangas riittäisi raikastamaan peiton ilmettä.

Edellisiltä Kädentaidot-messuilta tuli ostettua erilaisia puuvillatilkkuja, joten päätin etsiä sopivaa kangasta ensin omista kätköistä. Sainkin yllättyä iloisesti!

Kankaaksi valikoitui ihana kettukangas, mutta tilkku osoittautui aivan liian kapeaksi. Varsinaisen tilkkutäkin neulominen ei oikein hotsittanut, joten ostin kaveriksi ruskeaa valkokuvioista puuvillakangasta ikään kuin reunuksiksi. Kettukankaan sommittelin vinoon, koska epäsymmetrisyys miellyttää omaa silmää (ja koska en osannut ostaa riittävän paljon ruskeaa kangasta, jotta siitä olisi saanut tasaisen kokoiset reunat).

Lopputulokseen olen ihan tyytyväinen, vaikka en olekaan ompeluihmisiä ja kankaat kiinnittyivät vähän miten sattuivat. Itse kun tekee niin saa sitä, mitä sattuu tulemaan. ^.^ Kiinnitin kankaat villaan käsin, sillä en omista ompelukonetta ja pelkäsin, mitä paksu villainen pohjakangas saattaisi koneelle tehdä.

Peitto kulmasta kulmaan

Tulipa sitten neulotuksi peräkkäin kaksi pikkukaverille soveltuvaa peittoa. Tämä menee hyvälle ystävälle, jonka raskaudesta sain kuulla vasta ihan loppupuolella. Viime hetken vauvakutsuja varten neulomiselle jäi aikaa kaksi viikkoa, joten kun idea tuli, niin siihen oli ryhdyttävä välittömästi.

Ihastuin ajatukseen kulmasta kulmaan neulomisesta heti kun näin tämän peiton. Malli on nimeltään Kodachrome baby blanket ja se löytyy maksutta Ravelrystä. Alkuperänen peitto on tehty muhkealla villalangalla ja paksuilla puikoilla, mutta itse tein peiton puuvillalangoista koon 3,75 pyöröpuikoilla.

Aloitin neulomisen ohjeen mukaan ja kun olisi pitänyt alkaa kaventaa neuloin lisäyskerroksia vielä jokusen ylimääräisen. Kun peitto oli valmis ja langanpäät päätelty meinasi epäusko iskeä, sillä peiton muoto oli ennemmin suunnikas kuin neliö, mutta pingotuksella sai taas ihmeitä aikaan.

Erilaiset pintaneuleet tulevat peitossa kauniisti esiin. Sileä, ainaoikea ja helmineule vuorottelevat raidoissa. Värit valikoituivat ihan sen mukaan, mitä löytyi valmiiksi kotoa ja mitkä sopivat mielestäni peiton saajalle. Valkoinen lanka on Dropsin Safrania, jota jäi yli edellisestä peitosta. Ruskea ja harmaa ovat jämiä Sandnes Garnin Mandarinista, jota jäi pääsiäispupuista.

Peitto pikkukaverille

Vuoden 2018 ensimmäinen blogipostaus. Kylläpä se aika rientää... Neuletakki valmistui tosin jo jouluksi mutta on edelleen kuvaamatta, koska neuloja ei tällä hetkellä sattuneesta syystä mahdu takin sisään. Enkä ole vielä saanut perusteltua itselleni, että sen kuvaamisessa olisi järkeä, jos se ei ole päällä. Onneksi valmistui tämä peittokin, jonka voi kuvata ihan vaan ryppyisenä harmaana päivänä. Pingotuksen sentään jaksoin tehdä, vaikkei sitä tuosta reunasta ehkä uskoisikaan.

Mutta siis tämä peitto. Neuloin pari vuotta sitten miehen veljenpojalle peiton lahjaksi. Ehkä jo tuolloin, ehkä myöhemmin, törmäsin Ravelryssä OpArt-nimiseen peittomalliin. Tykästyin ideaan, että neulominen aloitetaan keskeltä, jolloin kulmissa tehtävistä lisäyksistä muodostui tuollainen veikeä, hieman kiertyvä kuvio.

Sopivaa lankaa etsin pitkään, eikä esim. loppuvuoden Kädentaitomessuilla oikein ollut puuvilla- tai bambulankoja tarjolla. Lopulta päädyin tilamaan Liljan lankakaupasta Dropsin Safrania. (Sivuhuomiona mainittakoon että oli aika hienoa, kun kuittiin oli käsin kirjoitettu mukavien neulomishetkien toivotus. Tuli hyvä mieli, eli kiitokset vain yrittäjälle.) Lanka osoittautui ihan mahtavaksi. 100% puuvillalangassa on todella kaunis värikartta ja kierre on sen verran napakka, että jo kertaalleen purettunakin neulominen on miellyttävää. Ehdottomasti mukavin neulomani puuvillalanka.

Itse peiton neulomiseen käytin parhaimmillaan kaksia pyöröpuikkoja (koko 2,75), joissa molemmissa on metrinen kaapeli. Peiton ympärysmitasta tuli niin iso, ettei sitä muuten olisi saanut pysymään puikoilla. Mallia muokkasin sen verran, että neuloin koko peiton sileänä ja raidat paksumpina kuin ohjeessa. En myöskään muokannut raitojen paksuutta ihan niin usein kuin ohjeessa käskettiin. Kokoa peitolle kertyi pingotuksen jälkeen 76 x 76 cm ja lankaa kului 179 grammaa eli nelisen kerää.

Virkattu kesämyssy lapselle

Näin tässä yhtenä päivänä äitiyslomalla olevaa työkaveriani. Kahvittelun jälkeen kävimme kiertelemässä kauppoja ja toteamassa, että lasten kesämyssyvalikoimasta ei oikein tuntunut löytyvän sopivaa. Siinä sitten heitin että minähän voisin sellaisen kyllä virkatakin, kun vaan toiveet ja värit on selvillä. Kaveri oli löytänyt jo ohjeen Ihan oikea blogi? -sivustolta joten ei kun tuumasta toimeen ja lankaostoksille. Lankamaailmasta löytyi hyvä värivalikoima juuri tuota ohjeessa käytettyä Hjerte Garnin Blend Bamboo -lankaa.

Väreiksi valikoitui turkoosi ja ruskea. Minulla ei ole sopivaa mallipäätä joten kuvia myssystä lapsen päässä voi käydä katsomassa ohjeen sivulta. Ohje oli helppo ja nopea tehdä, turkoosia kului minun käsialallani melkein koko kerä ja ruskeasta virkkasin myös nyörit ketjusilmukoilla ja kerroksella kiinteitä silmukoita. Myssystä tuli todella kevyt ja kuitenkin mukavan lämpimän oloinen, joten se on varmasti näillä Suomen vaihtelevilla kesäsäillä miellyttävä käyttää.

Peitto vauvalle, ohje

Alan olla siinä iässä että ympärillä tuntuu olevan aina vain enemmän odottavia äitejä. Niinpä nyt tulee lyhyen ajan sisään jo toinen vauvaneuleprojekti. Nyt ei jaksanut nutun teko innostaa joten tein pienen peiton.

Peitossa käytetty lanka on löytö Titityystä: ihanan pehmoinen Coastin Holst Garn on 55% villaa ja 45% puuvillaa. Peiton koko on n. 70 x 75 cm ja siihen kului kaksi ja puoli kerää, puikot olivat pyöröt kokoa 3,0.

Etsin hetken sopivaa mallineuletta ja päädyin lopulta säveltämään sellaisen itse.

Silmukoita peitossa on yhteensä 110 ja tiheys pingotettuna 16 silmukkaa x 24 kerrosta (10x10 cm). Luontireunan jälkeen neuloin kuusi kerrosta aina oikein ja kautta neuleen molemmissa reunoissa on viisi reunasilmukkaa neulottu ainaoikein. Reunuksen jälkeen neuloin sileää kahdeksan kerrosta ja sitten oli ruutujen vuoro. Viiden reunasilmukan jälkeen (ja ennen) olevat neljä silmukkaa ovat aina sileää, 4x6 silmukan ruudut ovat vuoroin helmineuletta ja sileää. Pystysuunnassa ruudut ovat limittäin ja niiden välissä on aina kuuden kerroksen korkuinen sileä pätkä. Mallineule on siis sopivan aivoton mutta kuitenkin hieman seuraamista vaativa. Ja valmiina hieno. :)