Potentiaalisia jämäprojekteja ja stitch surfer -sukat

Menossa on taas en-osta-lankaa-ennenkuin-varastot-ovat-puolittuneet -kausi. Puolikkaita keriä ja keränloppuja on vaikka muille jakaa, ja toisaalta varastossa on lankoja, jotka on ostettu tiettyä projektia silmällä pitäen. Kyseiset projektit eivät ole vain koskaan päässeet alkuun, kun aina on ollut muka tähdellisempää neulottavaa.

Jokin aika sitten mieleeni muistui idea vierassukista. Eli ideana on, että sukkia olisi aina tarjolla paleleville varpaille. Näistä tuli varaston toiset sukat.

Joten sitten vain langat puikoille ja menoksi! Ihastuin Ravelrystä löytyvään Louise Robertin Stitch surfer -malliin. Lankana käytin pinkkiä Malukasta ylijäänyttä Hjertegarnin Sock 4 -lankaa ja ruskean sävyistä Schoppelwollen Zauberballia. Zauberballin raidoitus oli hieman liian harvaa tähän malliin, joten aion kokeilla vielä toisenlaisella lankayhdistelmällä toisia sukkia. Mutta on nämäkin aika hienot. Tosin toisen sukan kantapää ei meinannut osua kohdalleen millään, kantapää kun piti tehdä vain toisella värillä.

Pehmeitä paketteja -blogissa törmäsin räjähtävään helmineuleeseen. Sukat on perinteisesti helppo tapa käyttää jämiä, ja tämä malli on paitsi helppo myös nopea neuloa. Tällä ohjeella tehdyt sukat taitavat olla seuraavat, joihin langat etsin, todennäköisesti vielä tänä iltana.

Kettu-sukat bongasin puolestaan Andra design -blogista. Hauskaan malliin on helppo ujuttaa ties minkä väristä lankaa, vaikka aito ja oikea väriyhdistelmä onkin keltainen ja punainen.

Virveriikka on esitellyt blogissaan jo useammat kirjoneulelapaset, jotka kutkuttavat lankavarastoaan kuluttavan neulojan mieltä. Lapasissa ei tosin voi käyttää aivan yhtä, erm, sävähdyttäviä väriyhdistelmiä kuin sukissa. ^.^

Varastojen tyhjennysviikot ovat käynnissä monella muullakin neulojalla. Tsemiä kaikille kanssaneulojille, itse tulen kevätauringon paisteessa tarvitsemaan paljon itsehillintää, sillä nykyinen työpaikkani on aivan Lankamaailman vieressä.

Missonia täälläkin...

Edellisessä järjestämässäni neulontailtamassa piti äkkiseltään keksiä jokin kiva neule, jota ei tarvitse pahemmin miettiä ja johon saisin käytettyä mahdollisimman paljon varastossa olevia lankoja. Huivi on ollut käytössä jo viikon verran, mutta en ole koskaan ollut kotona edes auttavasti valoisana aikana. Tämä kuva saa siis luvan kelvata.

Ohje on siis perus siksak-huivi, jollaisia on tällä hetkellä jokaisessa lehdessä ja julkaisussa muutenkin. Tai ehkä niitä oli vielä enemmän syksymmällä, mutta innostun tällaisista trendijutuista aina vähän jälkijunassa. Lankana käytin Dropsin Alpakkaa ruskeaa raitaa lukuunottamatta, joka on Sandnes Garnin Sisua. Pituutta huivilla on noin 170 cm ja lankaa kului suunnilleen seuraavasti: turkoosia vajaat kaksi kerää, keltaista ja ruskeaa vajaat kerät kumpaakin ja valkoista vain nimellisesti. Puikot olivat pyöröt kokoa 3,5 tai 3.

Living in America eli lapaset pystyraidoin

Flunssa pääsi iskemään pitkästä aikaa. Veto oli täysin poissa koko viikonlopun ja vieläkään ei olo ole mitä parhain, mutta voiton puolella kuitenkin jo selkeästi.

Jokunen aika sitten sain valmiiksi ensimmäiset omalla ohjeella tehdyt lapaset. Lapasten tilaaja innoittui näkemistään Johnny Rotten -lapasista, mutta lippu oli väärä. Lähdin sitten kokeilemaan Yhdysvaltain lipun mallaamista lapasiin.

Eikä se kovin helppoa ollut mutta valmista tuli kuin tulikin! Vakaana aikomuksena on kirjoittaa ohje pikimmiten puhtaaksi ja laittaa kaavan kanssa jakoon. Valitettavasti tähän hätään en löytänyt kuvausassistenttia, jotta olisin saanut lapaset kuvatuksi kädessä asti.

Kevätaurinkoa kaulaan

Jaahas, tässä sitä taas ollaan. Kaipasin pitkiä säärystimiä ja sisäsiistejä kämmekkäitä, ja mitä puikoilla alkaa syntyä? Taas uusi huivi! Raidallista ei ole tullut juuri käytettyä, joten päätin sitten paremman puutteessa neuloa toisen samansävyisen keveän huivin, jota voi käyttää myös sisällä. Ja kun nuo "ajankohtaiset" neulomukset eivät jostain syystä sytyttäneet...

Lankana on Louhittaren luolan Väinämöinen, värinä syksy, puikot olivat kokoa 4. Osviittaa antavat ohjeet löytyvät Ravelrystä ilmaiseksi. Huivi on malliltaan kolmio, mutta koska huivia oli melko hankala kuvata yksin, esittelen nyt (taas) tällaisia tunnelmakuvia.

Käytin Väinämöistä jo Malukassa eikä minulla ole langasta kuin hyvää sanottavaa. Se juoksee sujuvasti, ei mene helposti solmuun, värit vaihtuvat kauniisti ja kerä on erittäin riittoisa! Huivi on leveydeltään reilut 110 cm ja korkeutta sillä on vajaat 50 cm, 100 gramman kerästä jäi vielä 14 grammaa ylikin johonkin muuhun projektiin käytettäväksi. Jokusen kerroksen olisi siis vielä saanut aikaiseksi, mutta olin (taas) malttamaton ja halusin saada huivin valmiiksi viikonlopuksi. Lisäksi halusin välttää tilanteen, jossa kerä loppuu kesken päättelykerroksen, nimimerkillä kokemusta on.

Huivi oli mukava ja nopsasti valmistuva välipalaneule, jota tein iltaisin ja myös työpäivän aikana aina kun olin sulkemisvuorossa eikä kassan laskun jälkeen ollut oikein muutakaan tekemistä. Olen viimeisen parin viikon ajan tehnyt kahta osa-aikahommaa, vielä viikko ja sitten helpottaa kun työtilanne taas stabilisoituu. Lisää uutisia ensi kerralla!

Vuoden ensimmäinen lehtikatsaus

Neulelehtien selailemisessa on jotain terapeuttista. Sillä, onko lehti uusi vai vanha, hiirenkorvilla vai täysin uusi tuttavuus, ei ole mitään merkitystä, hyvästä ja hyvin toteutetusta lehdestä löytää aina uusia ideoita ja inspiroivia kuvia. Siksi ne ovatkin täydellistä löysäilypäivien ajanvietettä!

Tällä viikolla ei tosin tullut löysäiltyä, takana on kuusipäiväinen työviikko. Viikon viimeisen työpäivän piristykseksi menin ja ostin Novita Design -lehden (syksy 2012). Novita on viime aikoina petrannut lehtensä kanssa, kuvat ovat ihania katsella ja lehdestä löytyi useampi toteutuskelpoinen ohjekin, mm. tunikaa, sukkaa, huivia ja säärystintä. Bonuksena lehdessä esitellään myös muutama neulottu hääpuku! En tiedä haluaisinko omissa häissäni esiintyä juuri neulotussa puvussa, mutta ajatuksena ja kuvitusaiheena teema on loistava. Tätä lisää Novita! Sivuhuomiona sanottakoon, että Saimi Nousiainen näyttää olevan nykyisin lehden vakiomalleja, mikä ei ole todellakaan huono juttu.

Sitten siirryn taas kirjastohypetykseen. Kiitos Metso käsityölehti ja -kirjatarjonnastasi! Kun joulun lomalainat on palautettu oli hylly viime viikolla taas täynnä ihania ulkomaisia käsityölehtiä. Tällä kertaa mukaan tarttui kaksi Vogue Knittingiä ja yksi Interweave Knits.

Tutustuin Interweave Knitsiin ensimmäisen kerran viime kesänä kun menin ostamaan lehden kesänumeron. Nyt löysin kirjastosta syksyn 2012 numeron, joka on täynnä mitä ihanempia ohjeita ja mitä houkuttelevampia mainoksia. Näyttävät ja kuitenkin tyylikkäät puserot kuuluvat lehden vakiomalleihin, omalle to do -listalleni tuli lisättyä myös Gretel's Mittens -lapaset. 

Saattaa kuulostaa hullulta, mutta itselleni juuri mainokset ja kirja-arviot ovat yksi keskeinen syy ulkomaisten käsityölehtien selailuun, itse neuleohjeita yhtään väheksymättä. Tästä numerosta löytyy myös tekniikkakoulu, jossa kurkistetaan andilaisen kirjoneuleen maailmaan.

Se neulelehti, jota moni kotimainenkin käsityöbloggaaja tilaa, tuntuu olevan Vogue Knitting International. Itse olen aiemmin selaillut vain muutamia Vogue Knitting -kirjoja, enkä ole ollut täysin vakuuttunut. Jokin ohjeissa ei vain tunnu nappaavan, toisin kuin Interwieve Knitsin kohdalla. Numeron 2010/11 tarjonta koostuu lähinnä erilaisista puseroista ja villatakeista eli juuri niistä neuleista, joiden aloittaminen on itselleni kaikista hankalinta (kun pitäisi ostaa niin paljon lankaa ja sitä ennen vielä päättää, mikä väri olisi paras). Mallit ovat kyllä kauniita ja näyttäviä, mutta se jokin niistä jää harmittavasti puuttumaan.

Vuoden 2010 Holiday-numero täytti kuitenkin neuleohjeillaan sen aukon, joka ensimmäisen Vogue Knittingin selaamisen jälkeen jäi. Vogue Knitting Holiday -lehti sisältää nimensä mukaisesti ihanteellisia lomaprojekteja, huiveja ja nopeatöisiä yläosia. Ja näistä sitä jotain löytyy! Mainittavan arvoisena bonuksena lehti sisältää myös useampisivuisen listauksen pukinkonttiin sopivista neulekirjoista. Kirjat on jaoteltu teeman mukaan, eikä listaus tunnu olevan yhtään hullumpi. Itse taidan kopioida koko listan ja kurkkailla sitä aina silloin tällöin, kun etsin uusia inspiraation lähteitä kirjahyllyn täytteeksi (tai kirjastotädille tilattavaksi).

Raidallista

Sain vihdoin kuvattua itselleni neulomani Poppelin Raidallista-huivin (bongattu alun perin Kardemumman talossa). Lankana on Dropsin Alpaca kahdessa eri värissä, puikot olivat kolmosen luokkaa.

Kun vertaan huivia Kardemumman vastaavaan, niin koko on kyllä aivan eri, samoin istuvuus. Tein huiviin muutaman ekstrakerroksen korkeimpaan kohtaan saadakseni lisää pituutta, mutta eipä se istuvuuteen (tai ehkä oikeammin laskeutuvuuteen) juuri vaikuttanut. Tein tällaisen huivin jo joululahjaksikin eri väreissä (en valitettavasti saanut sitä kuvattua) ja siinä oli ihan sama juttu. En ajatellut asiaa sen enempää kuin vasta nyt, kun katsoin Kardemumman postausta uudemman kerran. Ehkäpä kokeilen huivia vielä kerran isommilla puikoilla.

Kuvausalustana aivan hirveä lehtitilauksen kylkiäisenä saatu "Hanna Sarén" -huivi, joka särisi jo heti pakkauksesta poistettaessa. Muistaakseni puhelimessa puhuttiin silkistä tai muusta vastaavasta materiaalista, mutta tekisi mieli väittää, että tuo huivi ei ole kyllä silkkiä nähnytkään. Siinä ei ole edes pesuohjelappua! Mutta koska huivin kuosi nyt sattuu sopimaan blogin aiheeseen ja valkoinen heijastaa ikkunasta tulevaa vähää päivänvaloa mukavasti, niin menköön nyt kuvausaualustana. ^.^

Kirjoneulemallin suunnittelusta

Äh, kuka olisi uskonut, että lapasiin tulevan kirjoneulemallin suunnittelu voi olla näin aikaavievää! Ystäväni sisko ihastui ystävälleni lahjaksi tekemiini Johnny Rotten -lapasiin, ja nyt suunnitteilla on vastaavanlaiset lapaset eri maan lipulla. On siinä hommaa, kun yrittää sumplia ensin yhtä osiota lapasten kämmenpuolelle, sitten kämmenselän puolelle, sitten toista osiota mahtumaan ja menemään tiettyyn silmukkamäärään ja oikeassa suhteessa siihen ensimmäiseen väriosioon, rannekkeen värien ja kuvion päättäminen, peukalokiilan miettiminen, kärkikavennusten suhteuttaminen lapasten varsinaiseen kuvioon ja siihen, että kuvio jatkuu näidenkin aikana oikein... Jotenkin tuntuu, että nämä vaativat muutaman mallikappaleen ja purkukerran, ennen kuin saan aikaiseksi kaksi valmista.

Mutta onneksi on Excel! Kun olin muutaman kerran piirrellyt kuvioita kynällä ja sutannut vääriin kohtiin piirtämiäni merkintöjä, löysin ChemKnitsin sivulta näppärän Excel-ohjeistuksen. Ihanaa, kun tavallisella taulukko-ohjelmallakin voi saada suunnitelmia ja ajatuksia hahmoteltua.

Kalajoki-sukat

Päätin tehdä uusien sukkien tekemisestä vuodenvaihteessa perinteen ja otin vuoden viimeisenä päivänä työn alle Ravelrystä löytyvät Kalajoki-sukat. Langaksi valitsin varastoistani Wolle Rödelin Sport- und Strumpfwollen (75% villa, 25% polyamidi), koska en oikein tiennyt, mitä tuosta epämääräisen harmaan-ruskean värisestä langasta muuta tulisi tehtyä. Puikot olivat kokoa 2.

Mutkittelevaa kuviota oli helppo seurata ja hauska neuloa. Projekti ei edes ehtinyt tylsistyttää missään vaiheessa, sukat olivatkin viikossa valmiit. Ainoastaan se jäi harmittamaan, että kerrankin kun halusin kohdistaa toisen sukan värejä jo olemassa olevaan sukkaan, niin värit alkoivatkin kesken kaiken juosta eri tavalla! Varret ja kärjetkin mätsäävät melko hyvin toisiinsa, mutta jalkapöydän päällä värit ovat mitä sattuu. No, näinkin voi siis käydä.

Pienen piilopaikan Kristiina muisti minua haasteella! Kiitos Kristiina, edellisestä onkin kulunut jo jonkin verran aikaa. Haasteena on vastata haastajan 11 kysymykseen ja luoda itse uudet kysymykset haastamilleen blogeille. Taidan tosin luistaa tästä jälkimmäisestä osasta ainakin tällä kertaa, jostain syystä aivonystyrät eivät oikein ole toiminnallisella tuulella. ^.^ Mutta tässä vastaukseni.

1. Jos osallistuisit Idolsiin, minkä kappaleen laulaisit koelaulussa?

Joskus suunnittelin laulavani yläasteen laulukokeessa Pokemonin tunnarin, mutta viime hetkellä meni pupu pöksyyn, joten varmaan kokeilisin revanssia Idolsissa. Ja onhan kyseinen biisi jo jonkinlaisessa kulttiasemassa, joten miksi ei?

2. Mistä ruoasta et voisi luopua?

Luulin aiemmin, etten voisi luopua maidosta, mutta kun totesin sairastavani laktoosi-intoleranssia, oli siitä pakko luopua hyvin pitkälti. Nykyisin ajattelen, että jos olisi pakko, voisin luopua mistä tahansa ruokavaliossani. Koska nyt on talvi ja palelen herkästi, niin taidan tähän vastata, että cayennepippurilla höystetystä papu-kasvispadasta en luopuisi. :)

3. Miksi halusit "isona"? Toteutuiko haaveesi? :)

Halusin isona vaikka miksi, mutta päällimmäisenä haaveena oli pitkään eläinlääkäri. Jossain vaiheessa tulin järkiini ja totesin, etten halua työskennellä lääkärinä (syynä suuri vastuu ja työajat, ehkä myös tv-sarja Teho-osasto), joten eläinlääkärihaavekin unohtui. Fysioterapeuttina saatan kuitenkin jossain vaiheessa vaikka työskennelläkin, saas nähdä. ;)

4. Jos voisit silmänräpäyksessä saada minkä tahansa (realistisen) kyvyn, mikä se olisi?

Onko lentäminen realistinen kyky? Lennän niin usein unissani että kuivaharjoittelua ainakin on tarpeeksi takana. :) Jos ei lentäminen käy niin haluaisin oppia pitämään pääni ja jämäkkyyttä itseäni koskevissa asioissa. Olen usein aivan liian joustava, kun kyseessä ovat omat asiani ja aikatauluni, työelämässäkin olisi puolensa pitäminen paljon helpompaa!

5. Oletko koskaan itkenyt lukiessasi kirjaa? Mikä kirja oli kyseessä?

Olen aika monenkin kohdalla, viimeksi taisin tirauttaa kyyneleen tai pari lukiessani Walter Moersin Uinuvien kirjojen kaupunkia. Tätä ei ehkä uskoisi kirjan alkuvaiheilla, mutta yhdessä kohtaa kirjan henkilön historiasta paljastui niin kauheita, etten meinannut pystyä lukemaan eteen päin mutten myöskään voinut laskea kirjaa käsistäni.

6. Millaiseksi kuvaisit huumorintajuasi?

Kuiva ja naseva.

7. Jos joutuisit luopumaan nykyisestä etunimestäsi ja valitsemaan itellesi uuden, mikä se olisi?

Mariel. Nimi juontaa Redwall-sarjan kirjaan Mariel, taistelija, mikä saattaa selittää valintaani jonkin verran.

8. Kuinka pitkään uskoit joulupukkiin?

Aika pitkään, varmaan ala-asteen loppuun. Vielä senkin jälkeen, kun minulle kerrottiin, ettei pukkia ole olemassa, halusin tosi vahvasti pitäytyä tässä ajatuksessa.

9. Jos voittaisit lotossa, etkä saisi pitää rahoja itse, mitä tekisit niille?

Kai sitä pitäisi tehdä reissu johonkin kauas kauas pois ja etsiä ihmisiä ja yhteisöjä, jotka kaipaavat rahallista tukea. Voisin myös lahjoittaa rahat kotimaan päihderiippuvaisten hoitoon tai ns. ongelmanuorison auttamiseksi toimiville tahoille.

10. Oletko koskaan tehnyt mitään uhkarohkeaa? Mitä?

Lasketaanko uhkarohkeaksi 160 km/h ajaminen Saksan moottoriteillä? Jos niin kyllä. :) Muuten ei tule mitään mieleen. Tai no, itse asiassa, irtisanouduin alkuvuodesta vakituisesta työsuhteestani ilman, että minulla oli toista työtä tiedossa. Tässä sitä sitten joka päivä laitetaan hakemuksia ja toivotaan, että jostain jotain töitä saisi. Päätös oli oikea, sillä olin kovaa kyytiä polttamassa itseni loppuun enkä viihtynyt työpaikassani, mutta välillä meinaa tulevaisuus pelottaa.

11. Teetkö uudenvuodenlupauksia? Toteutuvatko ne yleensä? :)

Yleensä teen, tänä vuonna en tehnyt. Mutta jos olen niitä tehnyt niin yleensä olen ne saanut pidettyäkin, olen sen verran jääräpää.