Lopputulos oli yllättävänkin istuva. Toisaalta tulihan sitä pari iltaa kaverin luona vietettyäkin ompelupiiriä pitämässä ihan vain sen takia, että saa koko ajan työn edetessä sovitella ja kysyä mielipiteitä.
Lankana oli siis vaaleanharmaa 100 % villaa oleva Fritidsgarn. Hihansuut, helma ja kaulus ovat tavallista 2o, 2n -joustinneuletta, loppuosa virkattuja ketjusilmukoita ja kiinteitä silmukoita. Kainalo- ja kauluskavennuksiin asti virkkasin neuletta ympäri asti, kainaloista eteenpäin piti virkata etu- ja takakappaleet erikseen. Ainoastaan olkasaumat piti yhdistää jälkeenpäin, muuten saumat tulivat kuin itsestään, kun hihoja sai lähteä virkkaamaan suoraan hihansuusta. Kaikinpuolin siis unelmaneule!
Mielestäni hankalin osuus oli hihojen kaventaminen. Kyseisessä mallissa kavennus tapahtuu yhden ketjusilmukkalenkin yli hyppäämällä, ja kainaloon meinasikin helposti jäädä rumia "lenksuja", kun yli hypätyt lenkit jäivät roikkumaan. Ratkaisin ongelman niin, että en tehnyt peräkkäisiä kavennuksia aina samaan kohtaan, vaan yhden ketjusilmukkalenkin verran sivuun. Näin hiha ei rypisty niin helposti (vaikka harvoinhan sitä kädet t-asennossa seistään).
Lankaa olisi saanut kulumaan helposti ainakin 30 grammaa enemmän, jos olisin tehnyt kauluksesta runsaamman. Nyt kaulusta tehdessäni en poiminut sitä varten niin montaa silmukkaa, kuin olisin tehnyt, jos lankaa olisi ollut runsaammin jäljellä. Tuntuu kuitenkin turhalta ostaa kokonaista vyyhtiä, jos tarvetta olisi vain muutamalle kymmenelle grammalle, joten siksi tällainen ratkaisu. Kauluksen taitos syntyi, kun neuloin kaulusta pyöröpuikoilla tasona, ja kauluksen ollessa halutun korkuinen ei tarvinnut kuin tehdä yksi sauma, ja nätti taite on valmis.
Neule on tosiaan kokonaan tasaisen harmaa, kameran salama on ilmeisesti tehnyt nuo punertavat kohdat joihinkin valokuviin. Muutenkaan kuvat eivät ole aivan niin korkealaatuiset, mitä olisin halunnut, mutta ei ollut kuin kännykän kamera tarjolla, joten näihin on tyytyminen.
