Vaeltavia silmukoita: Business Casual

Lomamatkalle ei yksi reissukudin riittänyt: varmuuden vuoksi otin mukaan langat myös toista sukkaprojektia varten. Ja onneksi otin! Sen verran tuli istuskeltua bussissa ja lentokoneessa, että hyvin ehti toisia sukkiakin aloitella.

Nämä sukat on neulottu ikivanhasta sinisävyisestä Kirjo-Pirkasta ja Hjertegarnin harmaasta Sock 4 -langasta puikoilla kokoa 2. Ohjeen löysin Räveltämöstä.

Malli on erinomainen matkaneulottava, sillä silmukoiden kierrot saa tehtyä sileässä neuleessa myös ilman palmikkopuikkoa. Varsinkin jalkapöydän kohdalta malli on myös helposti varioitavissa eri tiheydelle kuin ohjeessa, sillä kuvio kulkee vain jalkapöydän päällä. Ensimmäisen timanttikuvion jälkeen ohjetta ei tarvinnut paljonkaan katsella, mikä on myös plussaa. Ja taas sain yhdet langanjämät käytettyä, harmaa Sock 4 on nyt kaikki käytetty, sinisävyistä Kirjo-Pirkkaa jäi ainakin vielä raitasukkiin jäljelle. Hyvä minä!

Palmikkopolvarit - kesäloman satoa

Kesälomani ensimmäinen pätkä lähestyy loppuaan ja voinkin nyt ylpeänä esitellä uudet reissun aikana valmistuneet polvisukat!

Talvella käteen osui Interweave Knittingin talvinumero vuodelta 2010, josta löytyi ohje (Alpha stockings) aivan mielettömän kauniisiin polvareihin. Alkukeväästä kävin Tampereen Taito Shopissa hypistelemässä lankoja ja kotiin lähti kaksi kerää Roosa nauha -sukkalankaa väreissä 47 ja 58 eli luonnonvalkoinen ja vaalea harmaa. Lanka on aloe vera -käsitelty, joten sitä oli todella nautinto neuloa, en olekaan aiemmin neulonut vastaavilla langoilla! Suositeltu puikkokoko tälle langalle on 2,5 mutta nämä neuloin puikoilla kokoa 2,0. Langat tuli käytettyä melko hyvin, harmaasta ei jäänyt kuin pari grammaa jäljelle ja valkoista jäi 60 grammaa.

Interweave Knittingissä julkaistut ohjeet ovat lähtökohtaisesti hyvin kirjoitettuja ja perusteellisia, eikä tämäkään ollut poikkeus. Mallikertoja oli helppo seurata ja koon soveltaminenkin onnistui lopulta ihan ok: Olin mielestäni niin huolellinen ennen neulomista, tein mallikappaleen ja totesin, että minulle riittää kahdeksan silmukkaa vähemmän kuin ohjeessa. Varpaista sitten aloittelin ohjeen mukaan ja sain kaksi ensimmäistä mallikertaa neulottua ihan mallikkaasti ja sujuvasti, kunnes sitten tulin varteen ja hoksasin, että siinä kohtaa olisikin pitänyt olla 16 jaollinen silmukkamäärä eikä kahdeksalla. Jätin sitten lopulta viimeisestä mallikerrasta puolikkaan raa'asti tekemättä, ja ihan nätit näistä tuli. Tiheyteni ei tietenkään pituussuunnassakaan natsannut, joten lopetin polvareiden viimeisen mallikerran 25 kerrosta aiemmin ja sovelsin resorin. Sen verran jäi nämä muutokset kuitenkin kaihertamaan mieltä, että aion joskus tulevaisuudessa neuloa samat sukat vielä pienemmällä langalla, jotta saan kaikki kuviot neulottua loppuun asti.

Että tämmöistä tällä kertaa, ensi kerralla jotain muuta.

Virkattu tuubihiuivi

Viime kuun lopussa tuli tosiaan käytyä Lontoossa ja lentomatkalle piti saada joku simppeli projekti, joka ei vie mahdottomasti tilaa ja saa lentomatkustajan ajan kulumaan hieman nopeammin. Ravelrya selatessani vastaan tuli virkatun napillisen tuubihuivin malli. 

Lankana käytin Akujakusta ylijäänyttä Rowanin Belle organic dk:ta (50% luomuvilla, 50% luomupuuvilla), koukku oli kokoa 5 ja 5 1/2. Lankaa kului 175 gramma eli melkein neljä kerää. Tässä mallissa on ihan rehelliset napinlävet, joten huivin saa tarvittaessa auki.

Mutta ei tästä tämän enempää, nyt karkaan pihalle nauttimaan auringosta!

Mohairhuivi

Jokunen vuosi sitten, kun en ollut vielä paljonkaan neulonut mohairlangasta ja tajunnut, ettei se mitään unelmaneulottava ole, ostin pinkkiä mohairlankaa. Neljä kerää. Ajatuksena oli tehdä aivan mahtava Aquila-huivi, mutta en koskaan päässyt alkua pidemmälle. Tässä vaiheessa minulla ei vielä ollut kokemusta pitsihuiveistakaan. Isojen pitsipintojen neulomisen opettelu on tunnetusti fiksuinta aloittaa mohairlangasta.

Talven aikana vastaan tuli Moda 8/2013, josta löytyi mohairlangasta tehty tähtikuvioinen huivi. Päätin ottaa mohairit puikoille ja saada niistä vihdoin jotain aikaiseksi. Lankaa (Lang Yarnsin Alpaca Superlight, 54% alpaca superfine, 22% merino fine, 24% nylon) kului lopulta hieman reilut kaksi kerää eli 52 grammaa, puikot olivat kokoa 4,0. Huiville pituutta kertyi n. 150 cm, venyttämällä sitä saa helposti kymmenen senttiä lisää. Vajaat kaksi kerää jäi siis jäljelle vielä yhtä mohairprojektia varten.

 

Pidän edelleenkin jossain määrin langan väristä, mutta en koe sitä enää täysin omakseni. Huivi päätyykin lahjakasaan odottamaan sopivaa tilaisuutta ja henkilöä. ^.^

Silmukoilla surffausta

Jos joku malli vaan toimii niin sitten se vaan toimii.

Stitch surferit olen tehnyt jo vaikka kuinka monet, kahdet olen jopa julkaissut blogissani aiemmin kevätoksennusväreissä ja pinkki-harmaana. Näissä on vastaavat värit kuin jokunen viikko sitten valmistuneissa perussukissa, eli värikäs lanka on Kirjo-Pirkkaa (75% villa, 25% polyamidi) ja harmaasävyinen lanka puolestaan Wolle Rödelin Sport- und Strumpfwollea (75% villa, 25% polyamidi). Kumpikin lanka on pätkävärjättyä, Kirjo-Pirkassa värit vaihtuvat hyvinkin tiuhaan ja Sport- und Strumpfwollessa taas hyvinkin verkkaisesti. Puikot olivat bambuiset luottopuikkoni kokoa 2,0.

Omaan makuuni Kirjo-Pirkka raidoittuu ehkä hieman liiankin tiheään, mutta kun silmukkämäärä on vain puolet sukasta niin senkin raitoihin ehtii tulla paksuutta. Kantapää on edelleenkin oma sovellukseni, sillä en ole ensimmäisten sukkien tahkoamisen jälkeen jaksanut pähkäillä ohjetta toiseen kertaan, mutta hyvin se näkyy näinkin toimivan. Sukat olivat tilaustyö ja muutaman purkukeikan jälkeen niistä tuli jopa sopivan kokoiset, hyvä minä!

Terveisiä Lontoosta!

Tällä viikolla vihdoin koitti odotettu pako arjesta ja muutaman päivän reissu Lontooseen! Tämä oli ensimmäinen vierailuni tässä suurkaupungissa, mutta ei varmasti viimeinen. Kahden kokonaisen päivän aikana ehdimme vierailemaan Towerissa katsastamassa kruununjalokivet ja kuninkaalliset kastemaljat, London Eye -maailmanpyörässä, West Endin Lyric Theaterin Michael Jackson -musikaalissa, testaamaan kiertoajelua kaksikerroksisessa turistibussissa ja törsäämään rahamme Oxford Streetin ja Regent Streetin kaupoissa sekä Camden Townin kojuissa. Ja mikä parasta, ensimmäisen matkapäivämme aikana ei juuri edes satanut, joten saimme nauttia myös lämpimästä alkukesän säästä! Kaksi päivää oli kuitenkin täysin riittämätön aika tottumaan vasemmanpuoleiseen liikenteeseen, jokaista katua ylittäessä pääni pyöri hervottomasti joka suuntaan, katuun kirjoitetut "look left" ja "look right" -opasteet eivät olleet minulle riittävät.

Matkalle mahtui myös pikainen visiitti I Knit -lankakauppaan. Olin katsonut osoitteen etukäteen ja koska putiikki sijaitsee näppärästi London Eye -maailmanpyörän lähellä (tai siis melko lähellä), se oli helppo mahduttaa myös matkaohjelmaan. Muita lanka- tai käsityöliikkeitä vastaan ei sitten tullutkaan, toisin kuin esimerkiksi Tallinnassa. Harkitsin etukäteen muutamaa muutakin putiikkia, mutta kaikki muut löytämäni lankakaupat sijaitsivat melko kaukana kaupungin keskustasta ja vielä sellaisilla alueilla, joihin ei muuten porukallamme ollut mitään asiaa.

I Knit oli melko pienikokoinen, mutta sen kirjavalikoima oli laaja! Langoissa erikoisuutena oli suuri käsin värjättyjen lankojen määrä. Jos aikaa olisi ollut enemmän sen olisi saanut helposti kulumaan kirjavalikoimaa selatessa, nyt olin melko tehokas ja tein ostopäätökseni nopeasti. Värin ja langan paksuuden mukaan päädyin lopulta Fyberspatesin Scrumptious lace -lankaan (45% silkki, 55% merino) väreissä Gold ja Purple. 100 gramman vyyhti maksoi 16,50 puntaa ja lankaa siinä on 1000 metrin verran.

Jos tulee joskus asiaa Lontooseen ja harkitsee visiittiä London Eye -maailmanpyörässä, niin poikkea myös I Knitissä.

Missonituubi

Aurinkoista pääsiäistä! Tuokoon sitä kirjavat langat jos itse aurinko tykkäisikin piilotella pilviverhon takana.

Vuosi sitten tekemäni keltainen huivi ei oikein koskaan päässyt käyttöön asti. Väri oli tosi jees mutta koko oli liian pieni ja huivi ehkä hitusen liian pienillä puikoilla tehty, siitä puuttui huiviin haluamani ilmavuus. Eräänä iltana sitten päätin että nyt huivi purkuun ja uutta projektia puikoille. No, tämä projekti sitten lopulta vaati käynnin Lankamaailmassa ja kaveriksi toista lankaa...

Huivi on tehty nelosen puikoilla kahdesta eri langasta: keltasävyinen on Louhittaren luolan Väinämöistä värissä Syksy ja Hjertegarnin Sock 4 -lankaa, joka on muuten ohimennen sanottuna ihan huippua sukkalankaa, jota olen moniin huiveihinkin käyttänyt. Suosittelen lämpimästi! Huivi kiepsahtaa kaksi kertaa kaulalle.

Halusin huivista saumattoman, joten aloitin huivin virkkausaloituksella, jonka ohje löytyy mm. Ullasta. Ennen silmukoiden päättelyä päättelin langanpäät, kastelin huivin ja annoin kuivua tasona nuppineulojen avulla hieman pingotettuna parisen päivää. Alku- ja loppupään yhdistin tekniikalla, jolle en tiedä suomenkielistä termiä mutta josta löytyy hyvä ohjevideo mm. Cheryl Brunettelta (linkki aukeaa Youtubeen). Lopputuloksena täydellisen saumaton tuubihuivi, joka on kuitenkin neulottu pitkittäin.

Perussukat

Punasävyisestä Kirjopirkasta ja harmaasta Hjertegarnin Sock 4 -langasta syntyi ihan tavalliset perussukat kärjestä alkaen satunnaisilla nurin neulotuilla raidoilla. Nämä perussukat syntyivät kiitoksena kaverille, kun pääsin hänen luokseen istumaan iltaa välttyen näin harmaalta ja tylsälä koti-illalta auton akun tyhjennyttyä juuri ennen reissuun lähtöä. Sukat on tehty koon 3 puikoilla ja kantapää on mallia tiimalasi.

Sukista on tosi tylsä ottaa kuvia tasona, mutta nämä ovat niin pienet, etteivät mene omaan jalkaan.