Etsintäkuulutus Lana Grossa Meilenweit Magico II

Ennen juhannusta uumoilin, että saattaisin saada tänne tällä viikolla jo kuvaa Haruni-kolmiohuivista (ohje löytyy Ravelrystä). No, tässä sitä on:

Tyylikkäästi keskeneräinen Haruni-huivi.

Tällä hetkellä jäljellä olisi enää kolme kerrosta ja päättelykerros. Lankaa on jäljellä tuo pieni mytty, jossa on ehkä muutama metri. Silmukoita olisi tehtävä vielä yhteensä 1085 plus pääteltävät 353. Että näin.

Mitä siis tästä opimme? Kun ostat lankaa ulkomailta niin osta aina ainakin kaksi kerää per väri. Toiseksi, langan korvaaminen toisella kesken työn ei välttämättä ole se helpoin homma. Meilenweitia ei käsittääkseni Suomesta saa (en ole ainakaan mistään vielä googlettamalla löytänyt), joten vaihtoehtoina on lähinnä postimyynti ja Ravelryn stashit. Kävin eilen yhdessä lankakaupassa etsiskelemässä korvaavaa lankaa, mutta en löytänyt mitään sopivaa. Itse harkitsin epätoivoissani jopa jo Nallea, mutta myyjän mukaan kierteinen lanka ei sovi kierteettömän kaveriksi.

Nyt heitänkin tähän epätoivoisen etsintäkuulutuksen: Jos jollakin on jäljellä omassa jämävarastossaan Lana Grossan Meilenweit Magico II -lankaa tai jotain vastaavaa (75% villa, 25% polyamidi, 28 s = 10 cm, 100 g = 420 m) kierteetöntä mustaa lankaa, laittakaa viestiä osoitteeseen harmaavillatakki (a) gmail.com! Käyttämäni lanka on väriä 3508, mutta koska kerän loppu on mustaa niin mikä tahansa sopiva musta lanka passaa paremin kuin hyvin!

Jumiutunut projekti harmittaa, eikä mikään muukaan oikein tunnu etenevän. Madonna-nukke jumittaa, kun lähdin muokkaamaan ohjetta "järkevämpään" suuntaan, mustaa perusvillahuivia ei jaksaisi tehdä ja mörkö-lapaset ovat niin hirveän talviset.

Taidanpa mennä tästä penkomaan Ravelryn stasheja...

Kirjatärppejä kesään, osa 4

Viimeiset kaksi kirjaa vielä aion esitellä ennen juhannnustunnelmiin siirtymistä, olkaa hyvä!

Rebecca Dangerin (!) The big book of knitted monsters. Mischievous, lovable toys on täynnä toinen toistaan ihastuttavampia, eikunsiis hirvittävämpiä, hirviöitä. Löytyy kylppärissä majailevia hirviöitä, ullakon monstereita, puutarhassa pelottelijoita ja postilaatikon kauhistuksia. Mallit ovat ulkoisesti keskenään hyvin samantyyppisiä mutta hyvin, hyvin hellyttäviä ja melko yksinkertaisia neuloa. Tästä kirjasta löytyy varmasti lempparihirvitys ihan jokaiselle.

Elisabeth A. Dohertyn Amigurumi! Super happy crochet cute on täynnä ihania amigurumeja aina simppelesitä ja pienitöisistä mansikoista ja hampurilaisista isokokoisiin bambeihin ja kissoihin asti. Koska ohjeet vaikeutuvat asteittain voi kirjaa suositella sellaisellekin virkkaajalle, joka ei ole pahemmin ketjusilmukkaketjuja haasteellisempia töitä tehnyt. Isompitöisille hahmoille on tehty myös paljon asusteita, joista saa mielettömästi ideoita omiin hahmoihin ja niiden somistukseen. Myös perustietoa langan ja koukun valinnasta löytyy kiitettävästi.

Juhannuksen aikana aion aloittaa ensimmäisen koiran neulomisen. Saas nähdä kuinka käy ja koska tulee valmista. Viikonloppuna aloitin myös harunin, kolmion muotoisen pitsihuivin, joka on edistynyt ihan kiitettävästi. Ehkä alkuviikosta on jo luvassa jonkinasteista kuvallista todistettakin tästä urakoinnista.

Mutta nyt haluan toivottaa kaikille lukijoilleni oikein rattoisaa keskikesän juhlaa! Viettäkää paljon aikaa ulkona koukon ja puikkojen kanssa tai ilman ja nauttikaa viikonlopusta!

Kirjatärppejä kesään, osa 3

Tänään vuorossa käsineitä ja koiria!

Kariston julkaiseman Villit silmukat -sarjan osa Käsineitä. 20 ihanaa neule- ja virkkausmallia sisältää erilaisia virkattuja ja neulottuja sormikkaita, lapasia ja kämmekkäitä. Mukaan mahtuu niin raitalapasta kuin pitsihansikkaitakin, joten valinnanvaraa riittää. Mallit ovat sinänsä ihan hauskoja, mutta itse löysin vain kaksi, jotka voisin kuvitella tekeväni (johtuu ehkä siitä, että joukossa ei ole sarjakuvahahmoja, kuten muumeja tai Totoroa). Malleissa sinänsä ei ole mitään vikaa mutta ne ovat niin kovin... tavallisia. Yhdessä on paljetteja ja toiset on neulottu paksusta langasta ja koristeltu peruspalmikoin. Kirjan kahdestakymmenestä mallista ehkä juuri kannen malli oli säväyttävin, mikä kertoo mielestäni jo aika paljon.

Carol Rasmussen Noblen Knitting Fair Isle Mittens & Gloves. 40 Great-Looking Designs tarttui mukaan ihan vain sen takia, että lukisin joutessani jossain välissä tarkemmin fair isle -tekniikasta. Mallit itsessään ovat ihastuttavia kirjoneulemalleja ja montaa kuviota voisin hyvin kuvitella käyttäväni muissakin neuletöissä kuin "vain" käsineissä. Kirja on ennen kaikkea tietokirja ja sinänsä hyvin ja selkeästi kirjoitettu, johdannossa taustoitetaan fair isle -tekniikkaa sen historiasta ja perinteisestä fair isle -neulontaotteesta lähtien. Kuvituksesta pieni miinus: mallit ovat kauniita, mutta kirja itsessään tylsä pelkästään selailtavaksi. Kuvia täytyy katsoa ihan ajatuksella, jotta huomaa mallien kauneuden.

Ja sitten luvattu koirat-osio! Sally Muirin ja Joanna Osbornen Muotovaliot. Neulo oma koira ei petä lupaustaan. Kirjan ohjeilla voi neuloa ihan oiken näköisen koiran, eri rotuja on yhteensä 25. Ohje löytyy neljään ajokoiraan, viiteen terrierirotuun, neljään lintukoiraan, kuuteen seurakoiraan ja samaten kuuteen palvelus- ja paimenkoiraan. Jokaisen rodun kohdalla on lyhyehkö luonnehdinta rodusta, sen luonteesta ja historiasta ja vinkki rodulle ominaiseen poseeraukseen. Ainakin tällaisen harjaantumattoman koirafanin silmään lopputulokset ovat yllättävänkin aidon näköisiä.

Kirjatärppejä kesään, osa 2

Kirjastoeuforian tulosten erittely jatkukoon!

Anna Hrachivecin Knitting Mochimochi. 20 Super-cute Strange Designs sisältää juuri sellaisia ohjeita, kuin kansi antaa ymmärtää: helppoja, ihania ja söpöllä tavalla kummallisia. Mielestäni paras juttu koko kirjassa on kuitenkin se, että jokaisen hahmon kohdalle on myös merkitty, millaiselle ihmiselle sen voi antaa, kuten vasemmalla keskellä olevan sohvan kohdalla "make me for furniture movers and couch surfers". Myös kuvituksessa on selvästi nähty vaivaa ja mietitty sommittelua ja hauskaa ulkoasua, joten se on myös esteettisesti erittäin kaunis ja hauska katsella.

Laura Longin Neulo lempileluja. Suloisia malleja kaikenikäisille edustaa perinteisempää söpöjä nukkeja ja kuningassammakoita -koulukuntaa. Mietin hetken ennen kuin päätin ottaa kirjan mukaani, sillä sen edustamat lelut ovat esimerkiksi edellä kuvailtuja mochimocheja huomattavasti... vakavahenkisempiä. Eläinpehmoissa on käytetty paljon myös erilaisia kankaita tuomaan eloa mm. norsun korviin ja jalkapohjiin, mikä tekee kyllä heti paljon viimeistellymmän vaikutelman.

Nicola Tedmanin ja Sarah Skeaten Zombie Felties. How to raise 16 gruesome felt creatures from the undead saa hahmoineen edellisen kirjan ohjeet tuntumaan hieman nössöiltä... Olen pyrkinyt välttämään huopa-askartelukirjoja parhaani mukaan, sillä käsityövarastooni eivät huopapalat kuulu, mutta tämän kohdalla lankesin. "Otan ihan vaan inspiraatioksi" ajattelin. Pah. Pakkohan näitä on päästä tekemään! Hahmojen viimeistelyyn on käytetty mielettömästi aikaa ja vaivaa ja se useiden hahmojen kohdalla vaatii myös melkoista askarteluarsenaalia, mutta on joukossa hahmojakin, jotka eivät juuri vaadi kuin pari sopivaa nappia, ärtsyn väristä (usein punaista) lankaa ja huopapaloja. Ohjeita löytyy mm. zombiekuolemalle, -morsiamelle, -vampyyrille, -merirosvolle ja -kumiankalle. Ihan tosi, siis zombiekumiankalle! Jos ei muuta niin tästä kirjasta löytyy vinkkejä kummallisten nappien käyttämiseen.

Kirjatärppejä kesään, osa 1

Päätin eilen pitkästä aikaa käydä Tampereen pääkirjasto Metsossa. Kun lopulta löysin käsityöosaston koin euforisen tilan, jollaista en ole vielä aiemmin kokenut. Toinen toistaan ihanempia käsityökirjoja ihan vain minua odottamassa! Kun lopulta sain käytyä hyllyn läpi, sylissäni oli kirjoja ainakin viiden kilon edestä. Tässä ensimmäiset kolme löytöäni:

Miyako Kanamorin Sock and Glove: Creating Charming Soft Friends from Cast-off Socks and Gloves sisältää 15 hahmoa, jotka voi tehdä käytetyistä sukista ja hanskoista. Ihan totta, vihdoinkin parittomille sukille löytyy tarkoitus! Kahdelle hahmolle on yksityiskohtaiset valokuvatut ohjeet, muille kaavakuvamaiset ohjeet mm. oikeanmuotoisten kappaleiden leikkaamisesta ja muotoilemisesta. Materiaalina on käytetty ohuita (tennis-)sukkia ja sellaisia ohuita perussormikkaita, joita viimetalvenakin sai miljoonassa eri värissä niin henkkamaukalta kuin Seppälästäkin muutamalla eurolla. Koristeina on käytetty lähinnä nappeja.

Carol Meldrumin Neulo tähtiä meinasin ohittaa tylsänä kirjoneule erilaisia tähtikuvioita -kirjana (eihän sellainenkaan kirja tylsä olisi, mutta siinä vaiheessa olin löytänyt jo miljoona amigurumi-kirjaa ja edellä esitellyn vanhoista sukista ja sormikkaista eroon -kirjan). Kirja sisältää ohjeet 25 pehmojulkkiksen neulomiseen, tai oikeammin, perusnuken neulomiseen ja sen somistamiseen 25 tähden tapaan. Tähdistä mukana on mm. Bob Marley, Madonna, Audrey Hepburn, Elvis ja Beatles, useimmille on mukana myös kaksi erilaista vaatekertaa. Kun selasin kirjan läpi keksin melkein jokaisen hahmon kohdalla jonkun, jolle juuri tämän hahmon haluaisin tehdä. Kirja on ihan mieletön inspiraation lähde ja täynnä hulvattomia ohjeita!

Donna Wilsonin The Knitted Odd-bod Bunch -kirjan kohdalla koin yhden euforisimmista hetkistäni. Teos sisältää 35 erilaista hahmoa, jotka ovat kauniisti ilmaistuna uniikkeja ja unohtumattomia, eli toisin sanoen kummallisia ja käsittämättömän ihastuttavia! Kun kirjaa selatessani huomasin merkkaavani lähes jokaisen hahmon post it -lapulla, totesin, että parasta kun merkkaa kirjan kanteen "tee kaikki". Kannesta löytyvä kissimirri olisi tarkoitus ottaa työn alle asap.

Lopuksi haluan pyytää anteeksi kaikilta tamperelaisilta käsityön ystäviltä, joiden nenän edestä vein kilokaupalla ihania käsityökirjoja. Todennäköisesti palautan näistä suurimman osan mahdollisimman nopeasti takaisin kiertoon, kun vain olen jotenkin ottanut ensin talteen ne ihanimmat ohjeet. Mutta kun saan sekoamiskohtauksen kirjastossa niin minua ei pidättele mikään. Lisäilen tänne muut löytämäni kirjat ensiviikon aikana.

P.S. 10 000 kävijää täynnä. Aika uskomatonta. Kiitos teille kaikille!

Pöllöunimaski

Mikä mukava jämälankaprojekti! Kun kesäyöt kirkastuvat vaativat yökyöpelit suojaa silmilleen.

Ohje löytyi täältä, mistä löytyy myös paljon kaikkea muuta kivaa virkattua. Sain kaverilta lisäksi vanhan unimaskin, jossa oli kuminauhat venähtäneet, ja kun pöllö oli valmis niin ompelin sen vielä maskiin kiinni. Sen takia tämä maski onkin paljon massiivisempi kooltaan kuin ohjeen malli. Ja kun lankana käytin lähinnä seiskaveikan jämiä niin kyllähän ne ilman pohjamaskia aika paljon kutittaisivat. Pöllön silmät katsovat vähän mihin suuntaan tykkäävät, mutta olipahan ainakin hauska virkattava! Kun tätä maskia käyttää niin lisäbonuksena tulee nukkumakaverin hätkähtänyt huudahdus aamutuimaan: avokin kommentti tästä työstä oli "lievästi häiritsevä".

Juhannushuivi

Josephinentuch valmistui koleana kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Koko lauantain satoi, kämppä viileni ja talvella valmistuneille jämäpolvareille oli toden teolla tarvetta. Puikot suhisemaan ja kuluihan se toinenkin kerä Vikingin Nordlysiä. Raidoituksesta tuli aika ihana.

Josephinentuchin eli Josephine-huivin juju on se, että aina oikean kerroksen alussa reunasilmukan jälkeen lisätään yksi silmukka parhaaksi valitulla tavalla. Itse käytin tavallista langankiertoa. Mitään tämän tarkempaa ohjetta ei ole, joten sitä voi soveltaa minkä paksuiselle langalle tahansa. Aloitin kolmella silmukalla, pääteltäessä silmukoita oli n. 220 (sekosin laskuissa).

Vikingin Nordlysiä kului yhteensä kaksi kerää eli 200 grammaa, valmiin huivin mitat ovat n. 170 cm (pitkä sivu) x 120 cm (lyhyet sivut, mitat ovat noin-mittoja koska mittanauhani on hetkellisesti hukassa). Puikot olivat koon 3,0 pyöröpuikot (pituus 80 cm) eli puolisen kokoa suositusta suuremmat.  Nordlys on ns. pätkävärjätty lanka, jonka eriväriset osiot ovat kuitenkin melko pitkiä, mikä on mielestäni vain hyvä asia. Langalla, jossa värit vaihtuvat tiuhempaan, voisi lopputulos olla melko psykedeelinen. Malli oli ihanan helppo ja nopea tehdä, suosittelen ehdottomasti kaikille kolmiohuivien ystäville!

Amigurumikaivurit 2.0

Kaivurit valmistuivat juuri kesän kynnyksellä. Tai no, kai sitä jo ajoittain voisi kesästäkin puhua.

Lankana käytin Novitan seiskaveikkaa ja isoveljeä, koukku oli 5 tai 3 langan vahvuuden mukaan. Projekti meinasi venähtää ikuisuuden mittaiseksi, nämä kun tilattiin jo ennen joulua, mutta inspiraatio on ollut näiden suhteen täysin hukassa koko tämän vuoden. Hahmot ovat todella simppeleitä virkattavia ja yhteen liitettäviä osiakaan ei ole ihan mahdottomasti: vartalo, hytti (pää), kauhan varsi, kauha, telaketjut ja edessä oleva lana (jonka tein lähinnä tuomaan hahmoon tasapainoa; kauha tekee kaivurista hyvin etupainoisen). Alun perin suunnittelin tekeväni toiseen hahmoista pyörät telaketjujen sijaan, mutta pyörien kanssa hahmoa en saanut pysymään pystyssä. Kun hahmo on telaketjujen l. kahden pötkylän päällä sen saaminen seisomaan itsekseen on huomattavasti helpompaa.

Tein kaivurin kaikki osat samalla kaavalla: Aloitin luomalla taikasilmukan ympäri 6 silmukkaa ja lisäsin joka kerros silmukoita 6 kpl. Osien ympärysmitat olivat telaketjuissa 36 silmukkaa (7veikka), vartalossa 48 silmukkaa (isoveli), kauhan varressa 18 silmukkaa ja kauhassa 54 silmukkaa (7veikka). Lanaa varten virkkasin ketjusilmukoita sen verran, että sen leveys tuntui hyvältä, ja tein kiinteillä silmukoilla kerroksia niin kauan, että kun kappaleen taittaa kaksin kerroin sen korkeus on riittävä. Sitten vain pari saumaa, täytettä sisään ja umpeen ompelu. Kauhan muotoilu ei vaatinut sen kummempaa aivotyötä: kun silmukoita on riittävästi, tein jokusen kerroksen ilman lisäyksiä, jolloin kappaleesta alkaa muodostua kuppimainen. Kun korkeutta oli tarpeeksi aloin kaventaa kupin sivuista silmukoita pois, jolloin se muuttuu suppeammaksi. Ja kun muoto on hyvä, virkkasin kupin alareunaan kiinteillä silmukoilla jokusen kolmion hammasmaisen reunan aikaansaamiseksi. Kun koukku on pienempää kuin langan suositus kappaleesta tulee melko napakka ilman mitään kovettimia.