Josephinentuch valmistui koleana kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Koko lauantain satoi, kämppä viileni ja talvella valmistuneille jämäpolvareille oli toden teolla tarvetta. Puikot suhisemaan ja kuluihan se toinenkin kerä Vikingin Nordlysiä. Raidoituksesta tuli aika ihana.
Josephinentuchin eli Josephine-huivin juju on se, että aina oikean kerroksen alussa reunasilmukan jälkeen lisätään yksi silmukka parhaaksi valitulla tavalla. Itse käytin tavallista langankiertoa. Mitään tämän tarkempaa ohjetta ei ole, joten sitä voi soveltaa minkä paksuiselle langalle tahansa. Aloitin kolmella silmukalla, pääteltäessä silmukoita oli n. 220 (sekosin laskuissa).
Vikingin Nordlysiä kului yhteensä kaksi kerää eli 200 grammaa, valmiin huivin mitat ovat n. 170 cm (pitkä sivu) x 120 cm (lyhyet sivut, mitat ovat noin-mittoja koska mittanauhani on hetkellisesti hukassa). Puikot olivat koon 3,0 pyöröpuikot (pituus 80 cm) eli puolisen kokoa suositusta suuremmat. Nordlys on ns. pätkävärjätty lanka, jonka eriväriset osiot ovat kuitenkin melko pitkiä, mikä on mielestäni vain hyvä asia. Langalla, jossa värit vaihtuvat tiuhempaan, voisi lopputulos olla melko psykedeelinen. Malli oli ihanan helppo ja nopea tehdä, suosittelen ehdottomasti kaikille kolmiohuivien ystäville!