Raitasukat 7 veljeksestä

Halusin kokeilla sukkaparin yhtäaikaista neulomista. Kun löysin kirjastosta Melissa Morgan-Oakesin kirjan oli pakko lähteä kokeilemaan. Tällaiset tuli.

Lankana on Novitan 7 veljestä, puikot olivat bambuiset pyöröpuikot kokoa 3, pituus 80 cm. Olen neulonut viimeisen vuoden ajan lähes kaikki sukkani varpaista varteen, joten kun silmukat sai luotua, ei tarvinnut miettiä muuta kuin sitä, että neuloo oikealla langalla oikeaa sukkaa. Kun mukaan tuli toinen väri tuntuivat langat olevan koko ajan solmussa, mutta kun kerien setvimisestä joka kerroksella tuli rutiinia ei tämäkään enää häirinnyt. Alkuun tuntui myös, että kaapeli olisi saanut olla pidempikin, mutta kun työhön pääsi kunnolla kiinni eikä silmukoiden lisäämistä tarvinnut miettiä se tuntui juuri sopivalta. Lyhyempää kaapelia en kuitenkaan suosittele, ainakin itsellä tätä lyhyempi kaapeli ei tulisi kyseeseenkään. Ajoittain piti tämänkin kanssa pelätä toisen sukat silmukoiden putoamista.

Kahden sukan neulominen kerralla ei varsinaisesti jouduta sukkien valmistumista, mutta varsinkin raitasukkien kanssa ja jämälankoja käytettäessä tekniikka on loistava. Itse en ikinä jaksa kirjoittaa mitään ohjeita muistiin kun sovellan ohjetta omasta päästäni, joten kun voi kerralla tehdä koko parin säästyy paljolta pähkäilyltä.

Ai niin. Terveisiä työmatkalta Ruotsista ja Saksasta. En tosin ehtinyt löytää kuin yhden lankakaupan, mutta ostin uusimman Verena Strickenin. Suosittelen.

Työkiireitä ja välitilinpäätöstä

Nyt kun muistaa niin kerronpa sen verran, että loppukuu on tässä blogissa aikasta hiljainen työmatkastani johtuen. Toki kudin/kutimet seuraavat mukana reissullakin, mutta työpäivät tulevat olemaan niin pitkiä, että hyvä jos ehdin ja jaksan neuloa muualla kuin liikennevälineissä. Ensimmäiset magic loop -tekniikalla tekemäni sukat ovat kuitenkin jo erittäin hyvällä mallilla, ehkäpä saan niistä vielä kuvaa tämän viikon aikana.

Mörkölapasista toinen on ollut valmiina toukokuusta alkaen, toista en ole saanut aloitettuakaan. No, nyt on loppukuu aikaa korjata tilanne... Musta villakaulahuivi puolestaan odottaa ystäväni mielipidettä, onko pituutta tarpeeksi jne. Ja herranen aika, eihän minulla muita keskeneräisiä projekteja tällä hetkellä olekaan! Mutta kohta puoliin saakin jo aloitella joululahjojen tekemistä, niistä sitten lisää ensi kuussa...

Oikein aurinkoista ja lämmintä elokuuta kaikille lukijoilleni!

Madonna

Madonnan ohje löytyy Carol Meldrumin Neulo tähtiä -kirjasta.

Nukke on neulottu 100 % puuvillalangasta puikoilla 2 1/2, hiukset ovat bambua ja toppi Austermannin Karaa (46 % polyamidi, 27 % puuvilla, 27 % akryyli). Pinnassa oli juuri oikeanlaista discokiiltoa tötterörintsikkatoppia varten. Housut on tehty mustasta askarteluhuovasta. Silmiksi laitoin pienet askarteluhelmet, suu on liimattu huopapala. Vyötärölle lisäsin paksun nauhan ihan sen takia, että nukke on melko muodokas (tai no, "paksu" olisi kyllä parempi sana, sillä vartalon ainoa muoto on tasapaksu suorakulmio!) ollakseen ikinuori Madonna. ^.^ Nukke meni tilaustyönä lahjaksi kaverin äidille, joka on kuulemma Madonnan syntymäpäiväkaima.

Nukke oli hauska mutta melko työläs tehtävä. Ohje oli kuitenkin helppo seurata ja nukke itsessään oli todella helppo neuloa, sillä pää ja vartalo tehtiin kahdesta kappaleesta, kädet ja jalat neulottiin tasona. Tai ne olisi ohjeen mukaan pitänyt neuloa tasona, mutta koska inhoan saumoja, tein kaikki kappaleet pyöröneuleena. Hyvin onnistui niinkin.

Pocket protector

Anna Hrahivecin Knitting Mochimochi -kirjasta bongasin hahmon nimeltään Pocket Protector, jonka tein sukulaisen kohta syntyvälle lapselle lahjaksi. Lankana käytin Sirdar Snuggly White Whispers -bambulankaa (100 %), puikot taisivat olla kokoa kolme tai kaksipuoliset. Hahmoon riitti yksi 50 gramman kerä ja ylikin jäi.

Ohje oli simppeli ja helppo. Vaikka sitä ei kuvista näykään niin hahmolla on myös lyhyet töpöjalat. Kokoa tälle taskunvartijalle tuli n. 14,5 cm. Takapuolelle ompelin vielä pätkän ihanaa nauhaa, jota löysin viime jouluna Merletosta ja jota olen viljellyt melkoisen moneen tekemääni lahjaksi menevään käsityöhön. Omankin nauhan teettämistä olen tosin harkinnut. Onko teillä mitään kokemuksia tai mutu-tietoa aiheeseen liittyen?

Haruni

Haruni valmistui vihdoin! Jouduin käyttämään siihen kahta eri lankaa: Päälanka on Lana Grossan Meilenweit Magico II, jatkona viimeisellä kolmella rivillä käytin Schoppelwollen Zauberballia, joka oli ensimmäinen sopivan oloinen lanka Meilenweitia korvaamaan. Lanka oli samalla tavalla pätkävärjättyä kuin Tulilinnussakin, joten jouduin muutamaan otteeseen leikkaamaan langan poikki ja kerimään väärän värisen osuuden pois alta. Puikkoina käytin nro 3:n pyöröpuikkoa, mutta isommilla puikoilla pitsikuvio olisi tullut paremmin esiin. Alla kuvatodisteita.

Meilenweit oli todella mukavaa neulottavaa! Mietin huivia tehdessäni moneen otteeseen, onko lanka tähän malliin liian räikeää, enkä vieläkään oikein tiedä vastausta, mutta kaunis se on joka tapauksessa. Huivin keskiosan kuviointi hukkuu värien keskelle, mutta reunan lehdet tulevat kauniisti esiin. Malli löytyy Ravelrystä perusteellisin ohjein varustettuna, ja vaikka huivin neulominen vaati jatkuvaa keskittymistä, ei se tuntunut liian haastavalta. Oma pitsihuivikokemukseni perustui ennen tämän aloittamista kesken jäneeseen Aquilaan ja tämän onnistuminen loi uutta uskoa omiin kykyihin. Osaan neuloa pitsiä!

Myrskylintu

Myrskylinnun ohje löytyy uusimmasta Ullasta. Päätin sitten heti kokeilla uutta pitsihuivia, kun Haruni on ja ihmettelee edelleenkin langan puutetta. Tässä tulos.

Lankana käytin Schoppelwollin Zauberballia, väri on Brombeeren. Ilmeisesti huivikarmani on melko heikolla tolalla, sillä jouduin päättelemään huivin pari kerrosta liian aikaisin, jotta saisin langan riittämään. Väri on ihana, mutta ei vain kiinnostanut ostaa toista kerää ihan vain parin rivin takia varsinkaan, kun en tiedä, koska oikein ehdin Lankamaailmaan seuraavan kerran. Halusin tämän vain nopsaan valmiiksi ja edes yhden keskeneräisen työn pois nurkista pyörimästä. Lisäksi huivia pingottaessani huomasin omistavani aivan liian vähän neuloja, mistä johtuen huivin reuna vetää hieman sykkyrään. Mutta eiköhän se ajan mittaan tasaannu.

Harteilla huivi on ihana! Kokokin on juuri passeli ja epäsymmetrisyys tuo oman pienen lisänsä huivin ulkonäköön. Neuloessa lanka kuitenkin aiheutti muutamia harmaita hiuksia: otin langanpään kerän sisältä, eikä lanka suostunut juoksemaan säyseästi. Koko ajan sai olla selvittämässä solmuja tai irrottamassa toista päätä käyttölangasta. Pariin otteeseen jouduin ihan vain leikkaamaan lankaan tulleen solmun auki ja selvittämään lankaa, mikä ei hirveästi nostanut fiiliksiä. Mutta lopputulos on tärkein, ja huiviin olen tyytyväinen!

Emmett

Sain vihdoinkin ihanan jackrusselinterrierin valmiiksi! Koiran esikuva on siskoni omistama ja nimeltään Emmett. Ohjeen tähän terrieriin löysin Sally Muirin ja Joanna Osbornen teoksesta Muotovaliot. Neulo oma koira (kirjasta lisää tässä postauksessani).

Lankana käytin Gjestalin Maijaa, puikot olivat kokoa 2,5. Korkeutta koiralla on 13 cm ja pituutta n. 11 cm. Jos tiheys vain osuu kohdalleen niin koira onnistuu helposti paksummastakin langasta, jolloin siitä saa helposti kookkaaman. Kirjoneuleen tein ohjeen mukaisesti intarsiana.

Ohjetta oli helppo seurata siihen asti, kun osia piti alkaa liittää yhteen. Omat ompelutaitoni eivät ole aivan mahdottoman hyvät enkä saanut vatsakappaletta osumaan paikalleen. Lopulta improsinkin vatsan "hieman sinne päin", mikä vaikutti koiran muotoon aika lailla. En olisi uskonut, että vatsalla (l. leuan alta hännän juureen tehdyllä kappaleella, jolla lisättiin silmukoita jalkaparien väliin) on niin suuri vaikutus koiran ulkonäköön. Alkuperäisen ohjeen mukaan silmät piti tehdä ranskalaisilla solmuilla, mutta kun olin tehnyt kaulapannan sain idean, että pistän yhdet helmet silmiksikin. Se teki koiran heti elävämmän oloiseksi.

Interweave Knits Summer 2012

*Varoitus! Tässä postauksessa käytetään ihan liikaa ihana-sanaa. Pahoitteluni.*

Kesäloman kunniaksi poikkesin kuluneella viikolla Sokoksen lehtihyllyllä ja mukaan tarttui uusi tuttavuus Interweave Knits. Tarkempaa tietoa lehden sisällöstä löytyy täältä.

Ensi vaikutelmasta voin sanoa sen verran, että en ole perehtynyt lehteen vielä muutamaa sivua enempää, mutta olen jo täysin myyty ja mietin jopa lehden tilaamista. Ohjeet ovat hauskoja, ihania ja keskenään erilaisia, löytyy huivia, mekkoa ja villatakkia. Popsicle dress on ensimmäinen neulemekko, jonka voisin itse kuvitella toteuttavani ja Seaglass shell kerrassaan ihastuttava toppi! Jopa mainokset ovat ihania! Lehtien sivuilta löysin vinkin myös jokaisen neulojan must haviin eli Jordana Paigen käsilaukkuihin. *huokaus* Sitten vain seuraavaa Tallinnan reissua suunnittelemaan...

Ehdottomasti tutustumisen arvoinen lehti!