Tulin aamulla keittiöön, ja mitä minä näinkään:
Valkospulit ovat vihdoin tajunneet, mitä niiden pitää tehdä! Vinkkinä tosin kerrottakoon kaikille muille, jotka valkosipulien idättämisestä kenties kiinnostuivat, että kannattaa harkita niiden kuorimista ennen istutusta. Tämä ruttaantunut verso oli kasvanut kuivan kuoren sisällä, kunnes oli eilispäivän (tai viime yön?) aikana saanut tuupattua kuoren mukaansa irti sipulista. Huisia!
Kasvun ihmeeseen on toki saattanut vaikuttaa myös eilinen valmistumista juhlistanut kahvihetki valittujen ihmisten kanssa. Eikö sitä aina sanota, että kasveille pitäisi puhua? No, eilen niiden äärellä ainakin puhuttiin ja paljon! Samalla saivat herneet ja sipulit hieman kasvuesimerkkiä saamiltani kukilta.
Ahh, kyllä nyt keittiössä on ihanan keväistä! Lisäksi seinää tulee toivottavasti mahdollisimman pian koristamaan ystävältäni saama maalaus. Olen tästä ihan hirveän otettu, maalaus on yksinkertaisesti i-ha-na!
Kyseinen taiteilija pitää omaa blogiaan täällä.
Olin vielä eilen illalla lähdössä tänään Jyväskylään Silmä, pisto, tikki, takki -käsityötarvikemarkkinoille, mutta aamulla en sitten päässytkään sängystä ylös. On varmaan kevätväsymystä ilmassa. Harmittaa, mutta minkäs teet. Varmasti jo illalla saan lukea muista blogeista, mistä kaikesta jäin paitsi, mutta ehkä sitten seuraaville markkinoille minäkin jaksan raahautua...