Mörkölapasten ohjeen löysin jo keväällä Hupsistarallaasta. Hirmuisena muumifanina oli toki pakko ottaa projekti heti puikoille, mutta erinäisten ongelmien (tiheyden sovittaminen, tarpeeksi pienten puikkojen puute ja päätös ostaa nämä puikot ja unohtaa ohjeen sovittaminen isommille puikoille, kuvion väärin neulominen, peukalokiilan lisäysten unohtaminen, langan loppuminen jne.) takia sain ne vasta nyt valmiiksi. Mutta täytyy sanoa, että ne ovat olleet kyllä kaiken takkuamisen ja vaivannäön arvoiset (ja erittäin lämpimät)! Taidanpa vielä tehdä toiset kirkkaamman värisillä langoilla jossain välissä. Nyt lankana oli Gjestalin Maija tummansinisenä ja vaaleanharmaana, vaaleata väriä jäi noin puoli kerää ylimääräistä ja sinistä piti ostaa toinen kerä peukaloita ja kärkea varten. Puikot olivat kokoa 2,5.
Ihanat, eikö? Kuvausfiilis iski niin yllättäen, etten edes ehtinyt prässätä lapasia. Lisäksi sipulit taisivat hieman ärsyttää niitä lähempänä olevaa mörköä, kun ilme näyttää niin vääristyneeltä, mutta identtiset ne silti ovat.
Kun pääsin ensimmäisen lapasen kärkeen asti huomasin, että niistä oli tulossa kovaa vauhtia liian pitkät. Kavesin kummankin kärjen hieman nopeammin tuplakavennusten avulla, samaten peukaloon tein vain yhden lumihiutaleen ja siten kärjestä sopivamman pituisen.
Paikalla oli myös kuvaussassistentti, joka ei tosin oikein ymmärtänyt tehtäväänsä.
Olen tämän viikon aikana yrittänyt päästä kiinni blogeihin, joita en reissuni aikana ehtinyt lukea juuri lainkaan. Villalankasarvikuonosta löytyivät ihanat eriparisukat, tuollaiset täytyy varmaan jossain välissä ottaa työn alle. En ole kovinkaan suuri romanttisten neuleiden ystävä, mutta Kardemumman talossa esitellyt tanssivien puikkojen sukat ovat kuitenkin aika ihanat. Jatta soheltaa -blogin Jatta jakoi myös aivan ihanan linnkivinkin. Olisikohan noissa joululahja-ainesta?
