Kaivurit valmistuivat juuri kesän kynnyksellä. Tai no, kai sitä jo ajoittain voisi kesästäkin puhua.
Lankana käytin Novitan seiskaveikkaa ja isoveljeä, koukku oli 5 tai 3 langan vahvuuden mukaan. Projekti meinasi venähtää ikuisuuden mittaiseksi, nämä kun tilattiin jo ennen joulua, mutta inspiraatio on ollut näiden suhteen täysin hukassa koko tämän vuoden. Hahmot ovat todella simppeleitä virkattavia ja yhteen liitettäviä osiakaan ei ole ihan mahdottomasti: vartalo, hytti (pää), kauhan varsi, kauha, telaketjut ja edessä oleva lana (jonka tein lähinnä tuomaan hahmoon tasapainoa; kauha tekee kaivurista hyvin etupainoisen). Alun perin suunnittelin tekeväni toiseen hahmoista pyörät telaketjujen sijaan, mutta pyörien kanssa hahmoa en saanut pysymään pystyssä. Kun hahmo on telaketjujen l. kahden pötkylän päällä sen saaminen seisomaan itsekseen on huomattavasti helpompaa.
Tein kaivurin kaikki osat samalla kaavalla: Aloitin luomalla taikasilmukan ympäri 6 silmukkaa ja lisäsin joka kerros silmukoita 6 kpl. Osien ympärysmitat olivat telaketjuissa 36 silmukkaa (7veikka), vartalossa 48 silmukkaa (isoveli), kauhan varressa 18 silmukkaa ja kauhassa 54 silmukkaa (7veikka). Lanaa varten virkkasin ketjusilmukoita sen verran, että sen leveys tuntui hyvältä, ja tein kiinteillä silmukoilla kerroksia niin kauan, että kun kappaleen taittaa kaksin kerroin sen korkeus on riittävä. Sitten vain pari saumaa, täytettä sisään ja umpeen ompelu. Kauhan muotoilu ei vaatinut sen kummempaa aivotyötä: kun silmukoita on riittävästi, tein jokusen kerroksen ilman lisäyksiä, jolloin kappaleesta alkaa muodostua kuppimainen. Kun korkeutta oli tarpeeksi aloin kaventaa kupin sivuista silmukoita pois, jolloin se muuttuu suppeammaksi. Ja kun muoto on hyvä, virkkasin kupin alareunaan kiinteillä silmukoilla jokusen kolmion hammasmaisen reunan aikaansaamiseksi. Kun koukku on pienempää kuin langan suositus kappaleesta tulee melko napakka ilman mitään kovettimia.
